Kansalaisjarjestot

Kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat

Amnesty International

Amnestyn Suomen osasto on erikoistunut kymmeneen maantieteelliseen alueeseen. Amnesty pyrkii vaikuttamaan erikoistumisalueidensa ihmisoikeustilanteeseen monin eri tavoin - tiedottamalla, järjestämällä kampanjoita ja vaikuttamalla suoraan viranomaisiin. Maakohtaisessa työssä tärkeässä roolissa ovat vapaahtoisina asiantuntijoina toimivat maakoordinaattorit ja monet tiettyyn alueeseen erikoistuneet paikallisryhmät.

Amnesty International antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Teemat: Pakolaiset ja siirtolaiset

Kannanotot

Kansainvälisen suojelun tasoa ei saa heikentää ulkomaalaislaissa (12.12.2008)
Järjestöt: Pakolaiskiintiö kaksinkertaistettava (19.06.2008)
Turvapaikanhakijoiden säilöönottoa vältettävä (28.3.2008)

Demla ry

Suomen Demokraattiset Lakimiehet r.y. eli Demla perustettiin 1950-luvulla ”kansanvaltaisesti ajattelevien lakimiesten yhdyssiteeksi” ja ”levittämään demokraattista ajattelutapaa”. Tuohon aikaan puoluepoliittiset intohimot roihusivat ja tämä näkyi Demlan hallituksenkin kokoonpanossa. Demlan entinen nimi, Suomen Demokraattiset Lakimiehet r.y., juontaa kansainvälisestä International Association of Democratic Lawyers -järjestöstä (ks. http://www.iadllaw.org), jonka paikallisosastoksi Demla perustettiin. Kansainvälinen liitto sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946, Nürnbergin oikeudenkäyntiin osallistuneiden lakimiesten toimesta. Kansainvälisen liiton toiminta hiipui Euroopassa 1990-luvulla eikä Demlalla ole enää vuosiin ollut yhteyksiä IADL:iin.

Henkilöstö

Hallituksen puheenjohtaja Elina Castren

Hallituksen jäsenet

Markku Fredman, Johannes Heikkonen, Heini Kainulainen, Päivi Keskitalo, Johanna Kiesiläinen-Riihelä, Katja Kneckt, Hanna Laari, Husein Muhammed, Liisa Murto, Kati Nieminen, Martta October, Ville Punto, Antti Riihelä, Elina Sarelius, Kirsi Tarvainen, Olga Tchijik-Kinnunen, Marja Toivio-Kaasinen, Sari Vuori, Jaana Vuorio ja Tiina Väisänen.

Entiset puheenjohtajat:

1989 Martin Scheinin
1990 Johanna Suurpää

Markku Fredman: Demla r.y. – vähän yli 50 vuotta

Demla oli perustamassa Pakolaisneuvontapistettä, josta sittemmin kehittyi Pakolaisneuvonta r.y. Sillä on tätä kirjoitettaessakin puheenjohtajana Demlan edustaja. Voidaan sanoa, että Demla ulkoisti ulkomaalaisprojektinsa aika pitkälti Pakolaisneuvonnan kautta tapahtuvaksi
[…]
Kanteluita on tehty myös 2000-luvulla: kiinalaisen joukkotuhonnasta epäillyn johtajan immuniteetti, vartiointiliikkeiden kovat otteet, KRP:n perustelut professori Tatu Vanhasen rasistiseksi väitetyn haastattelun osalta.

Kesäseminaari 2006: Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys

ENAR-Finland

ENAR (European Network Against Racism) on Euroopan unionin maissa rasismia vastaan työskentelevien kansalaisjärjestöjen verkosto. ENAR -verkosto perustettiin vuonna 1998 ja sen piirissä toimii satoja kansalaisjärjestöjä. ENAR -verkosto toimii ja työskentelee rasismia, muukalaispelkoa, juutalaisvastaisuutta ja islamofobiaa vastaan.

Puheenjohtaja Ali Qassim

Vara-puheenjohtaja Hamed Shafae Normand

Jäsenjärjestöt Suomessa

Julkaisut

ENAR Shadow Report 2007: Racism in Finland (pdf), Authors: Jonna Roos, Percy Mashaire & Ali Qassim
ENAR Shadow Report 2006: Racism in Finland (pdf), Authors: Liisa Heikinheimo and Ali Qassim

Vastaus rasismiin Suomessa (tiedotuslehtinen)

[Strateginen käräjöinti]

Rasisminvastaisuus on melko uusi alue laeissa ja kansalaisjärjestöjen tehtävä on kasvattaa yleistä tietoisuutta niistä mahdollisuuksista, joita sillä on. Tästä johtuen strategisesta käräjöinnistä on tullut hyödyllinen asianajotekniikka, kansalaisjärjestöt voivat sekä suoranaisesti ottaa osaa strategiseen käräjöintiin että tukea muita keräämällä tietoa, arvioimalla mahdollisia uhreja ja ottamalla osaa asianajamiseen.

[EU ja rasisminvastaisuus]

Rasismilla on erityinen eurooppalainen dynamiikka. Euroopan siirtomaahistoria korostaa Euroopan roolia sekä historiallisten että nykyisten rasismin muotojen suojelijana, eikä 1900-luku luo positiivista valoa eurooppalaiseen lainsäätöön. Huolimatta pitkästä historiastaan Eurooppa on alkanut ottaa rasismin vakavasti vasta hiljattain. Euroopalla on velvollisuus sekä niitä ihmisiä kohtaan, jotka asuvat sen rajojen sisällä että kansainvälisesti ottaa johtava rooli sellaisen vision edistäjänä, johon kuuluu rasismista vapaa maailma.

ETMU ry

Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura

Familia Club

Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry

Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry on vuonna 1988 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Se kokoaa yhteen monikulttuurisuudesta kiinnostuneita syntyperäisiä suomalaisia ja eri maahanmuuttajaryhmiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Päämääränä on edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä ehkäistä ennakolta rasismia ja syrjäytymistä.

Familia Club on yksi monikulttuurisuustyön uranuurtajista Suomessa. Yhdistys edistää maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Tavoitteena on myös tukea maahanmuuttajien omaa kieltä ja kulttuuria.

Toimintaa tukevat mm. Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin kaupunki. Familia Club on Ystävyysseurojen liiton ja Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen jäsen.

Kokemuksia rasismista - Monikulttuuristen perheiden näkökulma kohtaamaansa rasismiin 2008
Sosionomi Terhi Hildenin ja Tiina Aallon opinnäytetyö monikulttuuristen perheiden rasismikokemuksista.

Päiväkodit tarvitsevat resursseja myös henkilökunnan kouluttamiseen lapsen kieleen ja kulttuuriin sekä lapsen monikulttuurisen identiteetin tukemiseen. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tarvitaan enemmän ja henkilökunnan kulttuurienväliseen kommunikointiin ja ymmärrykseen pitää kiinnittää huomiota. Tehokkaiden ja vaikuttavien antirasistisen työn menetelmien kehittäminen on haastavaa. Menetelmien on vastattava erilaisten kohderyhmien tarpeisiin. Uusien työmuotojen ja toimintamallien käytännön vaikuttavuutta on tutkittava ja antirasistisia työmuotoja käyttävien työntekijöiden kokemuksia on tärkeää kartoittaa.

Suomalaiset puhe- ja ajattelutavat uusintavat rasismia (Rastas 2008:262) eivätkä ne muutu ellei rasismiin ja syrjintään puututa ja reagoida. Toisinaan rasistiset asenteet ovat tiedostamattomia. Rasismin tunnustaminen ja tunnistaminen omassa kulttuurissa on haasteellista ja vaatii sosiaalialan työntekijöiltä kuuntelutaitoa sekä taitoa kohdata erilainen ihminen dialogisesti ja yhdenveroisesti. Rasismi ja syrjintä on kielletty myös laissa. Rasismin tunnistaminen, siihen puuttuminen, lain hyödyntäminen rasismia kohdanneiden asiakkaiden suojaksi ja yhteiskunnallinen antirasistinen työote ovat niitä ammatillisia valmiuksia, joita sosionomeina monikulttuurisessa asiakastyössä tarvitsemme.

Ihmisoikeusinstituutti

Ihmisoikeusinstituutti perustettiin vuonna 1985 Åbo Akademin oikeustieteiden laitoksen yhteyteen. Instituutin toiminta rahoitetaan osittain yliopiston varoista (Opetusministeriö), osin ulkoisella projektikohtaisella rahoituksella. Tärkeimmät projektirahoittajat ovat Suomen ulkoministeriö, opetusministeriö, Suomen Akatemia, Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto.

Instituutin tarkoitus on edistää tutkimusta, tarjota opetusta ja levittää ihmisoikeuksien suojeluun liittyvää tietoa. Instituutti avustaa ihmisoikeuksien tutkimuksessa, käytäntöjen luomisessa ja ihmisoikeustiedon julkistamisessa monia ulkopuolisia laitoksia mukaan lukien muut yliopistot, viranomaiset ja tiedotusvälineet.

Ihmisoikeusinstituutti antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Henkilöstö

Johtaja Elina Pirjatanniemi 2008 -
Varajohtaja Catarina Krause

Martin Scheinin toimi johtajana 1998-2008

Julkaisut

Selvitys 10 maahanmuuttoon ja turvapaikkaan liittyvän direktiivin kansallisesta soveltamisesta

On-line julkaisut

Ihmisoikeusliitto

Ihmisoikeusliitto ry on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yleinen ihmisoikeusjärjestö, joka perustettiin vuonna 1979. Ihmisoikeusliitto jatkaa toiminnallaan jo vuonna 1935 perustetun ja myöhemmin lakkautetun Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liiton työtä.

Liiton päätavoitteena on Suomen ihmisoikeustilanteen valvominen ja kehittäminen. Toiminnan tarkoituksena on tehdä ihmisoikeuksia tunnetuksi sekä torjua ja vastustaa ihmisoikeusloukkauksia kotimaassa ja ulkomailla.

Liitto saa valtionapua, jolla katetaan osa menoista. Toimintaa rahoitetaan myös muun muassa EU:lta ja RAY:ltä sekä eri ministeriöiltä ja säätiöiltä saatavien avustusten ja sopimusten turvin. Myös jäsenmaksut ja lahjoitukset muodostavat tärkeän osan rahoitusta. Ihmisoikeusliitolla on noin 600 jäsentä.

Henkilöstö

Pääsihteeri Kristiina Kouros

Tiedottaja Susan Villa

Johtokunnan puheenjohtaja Tuomas Ojanen

Varapuheenjohtajat Maija Sakslin, Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä.

Johtokunnan jäsenet Pentti Arajärvi, Memo Bilici, Lena Bremer, Pauliina Feodoroff, Heidi Hautala, Juhani Kortteinen, Jukka Kumpuvuori, Tapio Lappi-Seppälä, Päivi Majaniemi, Liisa Murto, Aila Paloniemi, Anna-Elina Pohjolainen, Helena Ranta, Martin Scheinin, Matti Similä, Kirsi Tarvainen, Olga Tchijik-Kinnunen, Reetta Toivanen.

Toiminta

Ihmisoikeusliitto koordinoi valtakunnallista Rasismin ja muukalaispelon vastaista RASMUS-verkostoa, joka toimii rasismia vastaan ja edistää monikulttuurisuuden hyväksymistä yhteiskunnassa.

Vuonna 2002 käynnistynyt KokoNainen tähtää tyttöjen ja naisten ympärileikkausten lopettamiseen.

Kannanotot

Poikien ympärileikkauksia säädeltävä lailla (doc) (18.12.2008)

Julkaisut

Rasismi Suomessa 2003 (pdf)

Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2004 (pdf)

Rasismi ja etninen syrjintä – ajatuksia ja tekoja

Valtakunnansyyttäjälle annettiin vuonna 2004 voimaantulleella lailla merkittävä mahdollisuus puuttua mediassa esiintyvään etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään ja rasismiin. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä antaa valtakunnansyyttäjälle päätäntävallan nostaa syyte kaikista julkaistun viestin sisältöön perustuvista, virallisen syytteen alaisista rikoksista. Laki astui voimaan 1.1.2004 ja sillä korvattiin painovapaus- ja radiovastuulait. Ennen lain voimaan tuloa kannevalta oli kuulunut oikeusministeriölle. Uusi sääntely koskee osin myös internetiä.

Mielipidekirjoituksessaan Hilden-Paajanen ja Rastas painottivat, että rasistinen väkivalta on erittäin vakava ongelma. He kummeksuivat suojelupoliisin edustajan lausuntoa, jonka mukaan kyseessä ei ole ”niin suuri ongelma kuin otsikoihin nousevat yksittäiset tappelut antaisivat aiheen olettaa”. Tutkijat painottivat, että ongelma on huomattavasti suurempi kuin lehtiotsikot antavat olettaa:
”Vähemmistöille ja heidän läheisilleen se merkitsee liikkumavapauden rajoittumista, pelkoa ja akuuttia väkivallan uhkaa. Rasismia käsittelevän tutkimuksen valossa tuo pelko on hyvin perusteltua. Skinien uhkailun ja häirinnän vuoksi eivät ainoastaan lapset ja nuoret vaan myös aikuiset joutuvat rajoittamaan liikkumistaan julkisilla paikoilla, myös Tampereella. Tietoisuus siitä, että voi milloin hyvänsä joutua väkivallan uhriksi on raskas taakka. Aikuiset eivät ole ainoita skinien väkivallan uhreja. Suomessakin myös lapsia on pahoinpidelty sairaalakuntoon.”

Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005 (pdf)

Lähes 60 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti vastustavansa maahanmuuttoa. Tämä on neljänneksi korkein luku 19 maan joukossa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa luku oli alle 15 prosenttia. Monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden vastustus oli Suomessa noin Euroopan keskitasoa. Eurobarometrin mukaan Suomessa 23,5 prosenttia vastaajista vastusti monikulttuurisuutta, ja ESS:n tuloksissa noin 45 prosenttia vastaajista osoitti tukevansa monimuotoisuuden vastaisia väittämiä.
[…]
Joka kymmenes hyväksyi täysin väittämän, jonka mukaan ”on tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut” ja vain hieman yli joka kolmas oli täysin eri mieltä. Jopa 45 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ” joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa” kanssa.
[…]
Luvut saattavat olla merkkejä siitä, että niin sanottuun kulttuurirasismiin perustuva ajattelu on yleistymässä.
[…]
Varauksellisimmat asenteet olivat 15–17-vuotiailla pojilla ja eläkeikäisillä. Joka neljäs nuori poika piti itseään rasistina ja ainakin osittain tuki skinheadien maahanmuuttajavastaista toimintaa.

Syrjintä Suomessa 2006 (pdf)

Suomessa asuvien muslimien suhtautumisesta perhearvoihin ja perhelainsäädäntöön (selvitys kokonaisuudessaan, pdf), (yhteenveto, pdf)

Budjetti ja rahoitus

Yhteydet

Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa)

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö. Kepan yli 270 jäsentä seuraavat kehityspolitiikkaa tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Julkaisut

Kumppani-lehti

Kirkko

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema on määritelty valtakunnan yleisessä lainsäädännössä.

Kirkon johto, seurakunnat

Kirkko turvapaikkana -sivut
(sivuilla esim. uutislinkkejä Naze Aghain tapauksesta syksyllä 2007)

Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) Kirkko turvapaikkana -opas (pdf)

Kotimaa: Thorsilta vahva tuki kirkkojen turvapaikkaoppaalle (31.7.2007)

Enemmistö kirkkoherroista valmis rikkomaan kohtuuttomalta tuntuvaa lakia (15.9.2007)

Kirkkohallitus: Ihmisoikeuksia on kunnioitettava EU:n paluu- ja palauttamispolitiikassa (11.4.2008)

Kirkon ulkomaanapu

Kirkon ulkomaanapu antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

MLL on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon.

MLL antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Monika-Naiset

Monika-Naiset Liitto ry - Monien kultturien naiset yhteistyössä

Toiminnanjohtaja
Reet Nurmi

Monika-Naiset liitto ry on eri etnisiin ryhmiin kuuluvien naisten monikulttuurinen järjestö. Vuonna 1998 perustettu liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen keskusjärjestönä, kehittää ja tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille, sekä tarjoaa koulutusta maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin kohdistuvan väkivallan tunnistamisessa ja ehkäisemisessä sekä uhrien auttamisessa.

Tavoitteet

  • tarjoaa ja kehittää palveluja pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille, -tytöille ja -lapsille
  • ehkäisee maahanmuuttajanaisten syrjäytymistä ja tukee heidän kotoutumistaan Suomeen
  • toimii maahanmuuttajanaisten järjestöjen yhteisenä vaikuttamiskanavana tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja monikulttuurisuuden edistämiseksi ja naisten voimavaraistamiseksi.

Naisasialiitto Unioni

Kannanottoja

Lausunto maahanmuuttohallinnon kehittämisestä (17.6.2008)

Naisasialiitto Unionin näkemyksiä Ole Norrbackin tekemästä selvityksestä "Maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston toiminnan kehittäminen"

[…]

Naisasialiitto Unioni pitää tärkeänä sitä, että maahanmuuttoviranomaiset mutta myös kaikki maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät viranomaiset (esim. sosiaalistyöntekijät, opettajat, terveydenhuollon ammattilaiset) koulutetaan niin, että he tuntisivat paremmin maahanmuuton taustoja, kulttuurisia tekijöitä sekä olisivat tietoisia maahanmuuttajien yhteiskunnallisesta asemasta Suomessa myös erityisryhmien osalta.
[…]
Kokonaisuudessaan Naisasialiitto Unioni ehdottaa, että tulevaisuudessa maahanmuuttopolitiikassa, mutta myös sitä koskevassa viranomaistoiminnassa ymmärrettäisiin kotoutuminen ja integraatio moniulotteisena prosessina, joka kattaa myös suomalaisen yhteiskunnan valmiudet monikulttuurisissa kysymyksissä. Kotoutumista ei ole järkevää käsitellä ainoastaan maahanmuuttajiin liittyvänä kysymyksenä, vaan on pohdittava tarkoin sitä, miten suomalaista asenneilmastoa parannetaan, rasismia sekä syrjintää kitketään ja etnistä yhdenvertaisuutta lisätään. Tämä edellyttää monikulttuuristen kysymysten huomioimista myös sellaisessa viranomais- ja palvelutoiminnassa, joka ei sinänsä ole tekemisissä maahanmuuttajien kanssa.

[…]

Vastaanottokeskusten asema (sivut 18-20)

Naisasialiitto Unionin mielestä on virhe siirtää vastaanottokeskukset Maahanmuuttoviraston alaisuuteen. Turvapaikanhaussa saattaa viranomaistoiminnassa ilmetä virheitä ja jopa väärinkäytöksiä, ja näiden ehkäisyn kannalta on oleellista, että vastaanotto ja lupien myöntäminen on erotettu toisistaan. Vastaanottokeskusten työntekijöiden pitää olla riippumattomia päätöksenteosta.

Nopeutettu turvapaikkamenettely (sivut 21-22)

Naisasialiitto pitää kyseenalaisena nopeutetun turvapaikkamenettelyn tehostamista, joka korostaisi entisestään poliisitutkinnan roolia - suuntaus, joka on vastoin muun muassa vähemmistövaltuutetun näkemystä. Useat eri kansainväliset järjestöt ja tahot ovat kritisoineet Suomen nopeutettua turvapaikkamenettelyä siitä, ettei se huomioi turvapaikkahakijoiden oikeusturvaa ja että se mahdollistaa sen, että ihmisiä pikakäännytetään Suomesta ilman asiallista ja perinpohjaista selvitystä. Naisasialiitto Unioni yhtyy monien kansalaisjärjestöjen näkemykseen siitä, että määräajoista olisi luovuttava ja sen sijaan taattava, että kaikki turvapaikkahakemukset käsitellään huolellisesti ja perusteellisesti.

Työvoiman maahanmuutto (sivut 29 ja 34)

Selvityksessä korostetaan työnantajien ja Suomen ulkomaisten edustustojen vastuuta Suomeen työskentelemään tulevien informoinnissa ja kouluttamisessa. Lisäksi todetaan, että Suomeen työllisyyssyistä muuttavien ja heidän perheenjäsentensä pitää saada täällä koulutustaan vastaavaa työtä. Tavoite on hyvä, mutta sen saavuttaminen vaatii erityistoimia ja resursseja.

[…]
Sukupuoleen perustuvan vainon huomioiminen turvapaikkakäsittelyssä

Naisasialiitto Unioni pitää valitettavana sitä, ettei selvityksessä käsitellä sukupuolisensitiivisesti maahanmuuttaja-asiakkaitten tarpeita. Yksi oleellisimmista puutteista liittyy turvapaikka-menettelyssä tällä hetkellä siihen, ettei sukupuoleen perustuva vaino ole edelleenkään riittävä syy turvapaikan saamiselle. Ulkomaalaislakia tuleekin tästä syystä muuttaa. Muun muassa sukuelinten silpomista, pakkoavioliittoa, pakkoabortteja tai lähisuhdeväkivaltaa pakenevia naisia on suojeltava myöntämällä heille turvapaikka, ja tästä on laadittava selkeät ohjeistukset maahanmuuttovirastolle. Lisäksi ulkomaalaislain muutoksen yhteydessä pitää ottaa harkintaan lain perhekäsityksen muuttaminen siten, että perheeseen katsotaan kuuluviksi myös esimerkiksi omat vanhemmat.

Pakolaisapu

Suomen Pakolaisapu on kansainvälisen pakolaistyön asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on edistää pakolaisten ja paluumuuttajien perusoikeuksia.

Pakolaisavun työ kotimaassa on tiedotus-, koulutus- ja sosiaalityötä. Ulkomailla työ on pakolaisleirien aikuiskoulutusta ja nuorisotyötä sekä paluumuuttajayhteisöjen tukemista kriiseistä toipuvissa yhteiskunnissa.

Kannanottoja

Pakolaisten vastaanoton ja maahanmuuttajien kotouttamisen resursseja korotettava valtion talousarviossa (26.9.2008)
Järjestöt esittävät pakolaiskiintiön kaksinkertaistamista (19.6.2008)

Julkaisuja

Pakolainen-lehti

Paossa maailmalla -oppimateriaali peruskouluun

Pakolaisneuvonta

Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikka- ja pakolaispolitiikan kehitystä.

Pakolaisneuvonta antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Julkaisut

10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista (pdf)

Pakolaistietoa toimittajille –esite

Euroopan rooli pakolaisten suojelussa -seminaarin satoa (18.9.2006)

Pelastakaa lapset r.y.

Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lasten oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla.

Rasmus

Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto

Rasmus on valtakunnallinen rasismin ja muukalaispelon vastaista työtä ja monikulttuurisuutta ja ihmisoikeuksia edistävien tahojen ja toimijoiden verkosto, jonka koordinoijana ja sihteeristönä toimii Ihmisoikeusliitto.

Jäsenjärjestöjä

Tukiryhmä

Suomen Punainen Risti (SPR)

Suomen Punainen Risti toimii yli 90 000 jäsenen ja noin 45 000 aktiivisen vapaaehtoisen voimin. Olemme yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä.

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö keskittyy kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on monipuolinen: ensiapukoulutus, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, nuorten auttamiseen keskittynyt työ, vanhustoiminta jne.

SPR antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

UNHCR

UNHCR:n Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1985. Tällä hetkellä meillä on kaksitoista työntekijää Tukholmassa ja yksi Vilnassa, Liettuassa.

Toimisto hoitaa muun muassa pakolais- ja turvapaikkaoikeutta koskevia oikeudellisia asioita, neuvoo ja kouluttaa hallituksia, viranomaisia ja järjestöjä pakolaisiin liittyvässä lainsäädännössä, tiedottaa pakolaisasioista ja osallistuu varainhankintaan.

Baltic Nordic Headlines
A press review with summaries of asylum and refugee-related articles in regional media.

Baltic Nordic Headlines Archives
Archive of monthly summaries of asylum and refugee-related articles in regional media.

Vapaa liikkuvuus

Vapaa liikkuvuus –verkosto tukee siirtolaisten kamppailuja oikeuksiensa puolesta. Olemme olleet mukana järjestämässä vastarintaa karkotuksia vastaan ja kampanjoimassa turvapaikanhakijoiden oleskeluoikeuden puolesta. Lisäksi tuotamme ja jaamme tietoa liikkumisen kontrolleista, niiden seurauksista ja taisteluista niitä vastaan Suomessa ja maailmalla.

Väestöliitto

Väestöliiton Kotipuu on osaamis- ja resurssikeskus, joka toimii maahanmuuttajien perhe-elämään, lastenkasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvien kysymysten alueella. Perhe on maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta tärkeä voimavara. Sosiaalisten suhteiden katkeaminen, nopea kulttuurinen muutos ja uusi kieli ovat haasteita perheiden hyvinvoinnille.

Perheen tukeminen edistää sopeutumista uuteen yhteiskuntaan ja ylläpitää hyvinvointia. Kotipuussa kehitetään ja tehdään monikulttuurista perhetyötä, joka tähtää ongelmien ennaltaehkäisyyn. Vaikuttamistyö on tärkeä osa Kotipuun toimintaa. Toiminnan tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistäminen.

Julkisen sektorin toimijoille ja järjestöille Kotipuu tarjoaa koulutusta, alustuksia ja luentoja, konsultaatiota, toimintamalleja ja kumppanuutta. Tuotamme myös materiaaleja ja julkaisuja monikulttuurisen työn tueksi.

Maahanmuuttajaperheille Kotipuu tarjoaa neuvontaa perheen ihmissuhteisiin ja lastenkasvatukseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Järjestämme vertaisryhmiä vanhemmille yhteistyössä maahanmuuttajien omien yhdistysten, julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa. Julkaisemme myös lastenkasvatusta tukevia oppaita eri kielillä.

Kotipuussa toimii erikielisiä monikulttuurisuuden asiantuntijoita.

Väestöliiton monikulttuurinen työ

Toiminta

Kotipuu tekee vaikuttamistyötä monella tasolla. Osana Väestöliiton toimintaa Kotipuu mm. kommentoi ja antaa lausuntoja uusista lakialoitteista ja politiikkaohjelmista huomioiden monikulttuurisuuden ja etnisen tasa-arvon näkökulman toteutumista ja tuoden esiin maahanmuuttajien erityisiä tarpeita.

Kotipuulla on edustaja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Syrjäytymisen ennaltaehkäisy -työryhmässä sekä pysyvä asiantuntija Lapsiasiain neuvottelukunnassa.

Kotipuun edustaja toimii myös mm. Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajaohjelman ohjausryhmässä ja Lastensuojelun Keskusliiton Monikulttuurisuus-toimikunnassa. Tämän lisäksi toimimme myös joidenkin projektien ohjausryhmissä ja neuvottelukunnissa.

Kotipuu toimii aktiivisesti myös pakolais- ja lapsijärjestöjen Lapsen etu-verkostossa. Myös Väestöliiton sisällä tuomme monikulttuurisuuden näkökulmaa esille eri toiminnoissa sekä mm. Väestöliiton perhepoliittisessa ohjelmassa.

Kannanotot

Meri-Sisko Eskola: Maahanmuutto ja vastuu kotoutumisen edistämisestä (13.1.2009)

Julkinen keskustelu maahanmuutosta on vilkastunut viime aikoina. Se on hyvä, joskin keskustelua näyttää olevan vaikeaa käydä ilman yleistyksiä ja siitä johtuvia vääriä mielikuvia. Usein myös saamme väärän kuvan Suomeen tapahtuvan maahanmuuton mittasuhteista. Tosiasiassa Suomeen ei virtaa maahanmuuttajia, eikä tänne ei ole tulvinut turvapaikanhakijoita. Muihin Euroopan maihin verrattuna muutto on ollut määrällisesti pientä.

Maahanmuuttajien määrät ovat Suomessa edelleen vähäisiä, joten sekä muutto että kotouttaminen ovat hyvin hallittavissa.

Vetoomus eduskuntarymille: Lisää resursseja hyvään kotoutumiseen (26.9.2008)

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License