Kootut linkit

Homma - maahanmuuttokriittistä keskustelua: http://hommaforum.org/

Uutisvirta - maahanmuuttokriittisiä ja kriittiskriittisiä blogeja laidasta laitaan: http://uutisvirta.blogspot.com/

Mediaseuranta - maahanmuuttoon liittyvät uutiset, tiedotteet ja tutkimukset: http://mediaseuranta.blogspot.com/


Materiaalia tutkimustyöhön löydät googlaamalla ja muun muassa alla luetelluilta sivuilta. Työniloa!

Vähemmistövaltuutettu

Sisäasiainministeriö

Maahanmuuttovirasto

Eduskunta

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos - Optula

Siirtolaisuusinstituutti

Finlex (lait)

Euroopan Unionin toiminta - tiivistelmät lainsäädännöstä

HENKILÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS, TURVAPAIKKA-ASIAT JA MAAHANMUUTTO

Opetusministeriö

Opetushallitus

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia -projekti

Vihreät

Ihmisoikeusliitto


Dokumentteja

Kari Hämäläinen, Aki Kangasharju, Sari Pekkala, Matti Sarvimäki: 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot (pdf, Työministeriö 2005)

Tutkimuksessa arvioidaan 1990-luvulla Suomeen muuttaneiden taloudellisia vaikutuksia ja tässä
tarkoituksessa selvitetään maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kehitystä sekä heidän maksamiaan
välittömiä veroja ja saamiaan tulonsiirtoja. Tämänkaltaista vaikutustutkimusta on tehty Suomessa tähän
saakka vähän. Tarkastelu suoritetaan erikseen Suomessa pysyväisluontoisesti (yli vuoden) ja tilapäisesti
(alle vuoden) asuville. Tilapäismuuttajia ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu.

Pentti Arajärvi: Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut (pdf, Sisäasiainministeriö 1/2009)
Tiedote

Sisäasianministeriö asetti 16 päivänä toukokuuta 2008 maahanmuuttajien työllistymisesteitä ja tuloloukkuja koskevan selvityshankkeen selvityshenkilöksi Pentti Arajärven. Hankkeelle asetettiin korkean tason tukiryhmä, joka on kokoontunut kolme kertaa. Sen lisäksi tukiryhmän jäsenet ovat antaneet kirjallisesti kommentteja selvitysehdotuksista. Selvityshankkeen taustana on ulkomaalaisten korkea työttömyys, mikä on noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. Selvityksen tavoitteena on arvioida maahanmuuttajien työllistymiseen liittyviä esteitä sekä kannustinloukkuja sekä tehdä kehittämisehdotuksia maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty kotouttamisen kehittämiseen. Selvitys sisältää useita kehittämisehdotuksia.

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta (pdf, 2008)

Ohje pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta (pdf, Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto 5.6.2009)

Tämä ohje koskee seuraavia työ- ja elinkeinokeskuksen (jäljempänä TE -keskus) kunnille
maksamia korvauksia:
1. pakolaisten vastaanottoon liittyvät korvaukset;
2. paluumuuttoavustukseen liittyvät korvaukset;
3. kotoutumistukeen ja toimeentulotukeen liittyvät korvaukset;
4. entisen Neuvostoliiton alueelta tuleviin henkilöihin liittyvät korvaukset.
Tämän ohjeen tarkoituksena on tukea kuntakorvauksia koskevien ratkaisukäytäntöjen ja
menettelytapojen yhdenmukaisuutta valtakunnallisesti eri työ- ja elinkeinokeskuksissa.

Selene Jokisaari: Kotouttamislain merkitys kotouttamisessa maahanmuuttajan näkökulmasta (pdf, Siirtolaisinstituutti 2006)

Kolmas tunnustamisen muoto voisi olla maahanmuuttajien palkkaaminen heidän asioitaan
koskeviin tehtäviin jonkinlaisella kiintiömenetelmällä. Tosin kiintiöjärjestelmä olisi syytä
ulottaa kaikkiin pitkäaikaistyöttömiin oikeudenmukaisuuden nimissä ja muukalaisvihamielisyyden
välttämiseksi, sillä jos kiintiöjärjestely kohdistettaisiin ainoastaan maahanmuuttajiin,
suomalaisten pitkäaikaistyöttömien voisi olla vaikea ymmärtää, miksei heitä haluta
työllistää erilaisin kiintiömenetelmin. Jos Suomessa samanaikaisesti vallitsee suuri työttömyys,
kun jotain tai joitain etnisiä ryhmiä aletaan suosia kantaväestön ohitse, synnyttää se
ymmärrettävää epäluuloa päättäjiä kohtaan ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, joka
johtuu omasta huonosta asemasta, johon kukaan ei tunnu puuttuvan. Pahimmillaan tilanne
luo maaperän muukalaisvihamielisyydelle ja rasismille.

Historiasta olisi hyvä muistaa, ettei muukalaisvihamielisyys synny etnisten vähemmistöjen
olemuksesta (tai asemasta), vaan yleensä suurtyöttömyydestä, köyhyydestä ja epätoivosta.
Monissa eurooppalaisissa valtioissa populistipolitiikot ovat kiinnittäneet huomionsa maahanmuuttajiin
ja tuominneet heidän läsnäolonsa syyksi valtaväestön kärsimiin ongelmiin.
Nämä poliitikot unohtavat (tietoisesti) todellisten ongelmien olevan toisaalla ja käyttävät
hyväkseen joidenkin kansanosien kurjuutta ja turhautumista kanavoiden heidän vihansa etnisiin
vähemmistöihin ja nousevat itse valtaan ihmisten kurjuuden kustannuksella. Parantamalla
myös valtaväestön asemaa voidaan välttyä muukalaisvihamielisyydeltä.

Kathleen Valtonen: PAKOLAISTEN INTEGROITUMINEN SUOMEEN 1990-LUVULLA (pdf, Työministeriö 1999)

Samanarvoisuusperiaatteen tarkoituksena ei ole asettaa tiettyjä vähemmistöryhmiä muita parempaan
asemaan. Päinvastoin tavoitteena on laajentaa pätevien työnhakijoiden joukkoa poistamalla sellaiset
vinoumat ja ennakkoluulot, jotka saattavat suosia joitakin väestönosia toisten kustannuksella. Flerasin
ja Elliotin (1996) mukaan tämä merkitsee sitä, että etuoikeutettuja ryhmiä pyydetään siirtymään
sivuun niin, että kaikille annetaan samat mahdollisuudet pärjätä heidän omien henkilökohtaisten kykyjensä
eikä tietyn ryhmän jäsenyyden perusteella. He jatkavat:

Samanarvoisuuden periaatteen tarkoitus ei ole edistää epäpätevien työntekijöiden työllistymistä
tai etenemistä uralla. Lähtökohtana ei ole kilpailun vähentäminen rajoittamalla pätevien
hakijoiden määrää, vaan päin vastoin syrjinnän poistamisella on tarkoitus laajentaa
pätevien hakijoiden joukkoa. Samanarvoisuudella pyritään myös tekemään kilpailusta tasaarvoisempaa
ottamalla mukaan ne, jotka on ennen jätetty oikeudenmukaisen ja vapaan
osallistumisen ulkopuolelle.

Kaikki työllistämispäätökset tehdään edelleen yksittäisen työnhakijan
pätevyyden perusteella. Vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita arvioidaan heidän
pätevyytensä ja ansioidensa perusteella toisin kuin ennen, jolloin työntekijöitä palkattiin
tiettyjen tyyppiodotusten mukaan. Samanarvoisuus työmarkkinoilla merkitsee sitä, että työnantajan
on palkattava vain parhaat työnhakijat; vähemmistöryhmiä tulisi suosia vain silloin,
kun eri työnhakijat ovat yhtä päteviä ja kun täytettävä työpaikka on sellaisella ammattialalla
tai sellaisessa organisaatiossa, jossa kyseinen vähemmistö on aliedustettuna.

Samanarvoisuuden toteutuminen työmarkkinoilla edellyttää, että työnantajapuoli samoin kuin työpaikan
kaikki työntekijät sitoutuvat periaatteen noudattamiseen. Tämä edellyttää koulutusta periaatteen
sisällöstä ja merkityksestä, työpaikalla mahdollisesti esiintyvien syrjivien rakenteiden ja esteiden tunnistamista,
sekä aliedustettujen ryhmien palkkaamiseen ja ylentämiseen tähtäävien tavoitteiden ja
aikataulujen laatimista. Viimeiseen vaiheeseen kuuluu myös työvoiman analysointi, jonka puitteissa
verrataan eri ryhmien edustusta työpaikalla ja väestössä yleensä. Tavanomaisia kohderyhmiä ovat
naiset, selvät vähemmistöryhmät, alkuperäiskansat ja vammaiset (ks. Das Gupta 1996: 98). Kanadan
työmarkkinoilla sovellettava samanarvoisuuslaki (1995) on esitelty liitteessä 7.

Mika Salo: Suomi suomalaisille - Argumentit maahanmuuttoa vastaan Suomessa vuosina 1990-2003
http://www.migrationinstitute.fi/db/articles/art.php?artid=89

Maahanmuuttoviraston neuvottelukunta 2008-2009

Kotouttamisen vaikuttavuus ja mittaaminen – Projektin loppuraportti (pdf, Työministeriö 16.3.2007)

Tämä dokumentti on Työministeriössä toteutetun kotouttamisen vaikuttavuus ja mittaaminen –projektin loppuraportti. Työministeriön kotouttamisen vaikuttavuuden mittaaminen-projektin ensimmäinen vaihe toteutettiin loka-joulukuussa 2006 ja toinen vaihe tammi-maaliskuussa 2007. Koko projektin tavoitteena oli muodostaa yhteinen ymmärrys kotouttamisen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta poikkihallinnollisesti. Ensimmäisen vaiheessa luotiin vaikuttavuusmalli ja vaikuttavuuden mittaristo. Toisessa vaiheessa kerättiin vaikuttavuus- ja kustannustieto sekä analysoitiin tulokset.
- Accenture

Report of the first meeting of the Global Forum on Migration and Development (pdf, 2007)

This report is a detailed record of the proceedings and outcomes
of the first meeting of the Global Forum on Migration and
Development (GFMD) in Brussels on 9-11 July, 2007. It is a testimony
to the extraordinary collaboration possible today among
governments, and between governments, international organizations
and other civil society players, on migration and development
and mutually reinforcing policies in these areas. The meeting
launched a process of informal global dialogue and exchange
of good practice on a scale hitherto unknown in this relatively
new policy field. It also established a framing structure to assure
the continuation of this global process.

Monimuotoisuus – työelämän mahdollisuus Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikalla (pdf, Työministeriö 2009)

Mitä on positiivinen erityiskohtelu?
Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa sellaista toimintaa, jolla työnantaja
voi parantaa muita heikommassa asemassa olevien työntekijöiden
ja -hakijoiden asemaa. Kun tavoitteena on yhdenvertaisten mahdollisuuksien
toteutuminen, kyse ei ole muiden syrjinnästä.
Positiivisten erityistoimien avulla pyritään varmistamaan jonkin
tietyn ryhmän yhdenvertaiset lähtökohdat. Seuraavassa muutama
esimerkki:
• Naisten uran tukeminen mentorointiohjelmalla organisaation
johtotehtäviin tai maahanmuuttajille suunnattu erityinen
osa-alue perehdytyskoulutuksessa.
17
• Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä
tai työyhteisössä aliedustettua
sukupuolta olevaa hakijaa
voidaan suosia työhönotossa,
kun ehdokkaat ovat yhtä päteviä.
Positiivinen erityiskohtelu
voi myös perustua tasa-arvo- tai
yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Menettely ei kuitenkaan
saa johtaa jonkin toisen ryhmän syrjintään.
• Liikuntavammaisen työntekijän autolle voidaan järjestää
pysäköintipaikka työpaikan välittömästä läheisyydestä,
vaikka toinen työntekijä, jolle autopaikka ei ole välttämätön,
joutuisi luopumaan omasta paikastaan.
• Kuulovammaisen työntekijän työtehtäviin ei sisällytetä
puhelintyötä. Yhteydenpito hoidetaan sähköpostein,
tekstiviestein ja muilla visuaalisuuteen perustuvilla
viestintävälineillä.
• Islaminuskoisen työntekijän työvuorot järjestetään mahdollisuuksien
mukaan siten, että hän voi pitää perjantait
vapaana uskontonsa harjoittamista varten.

Yhdenvertaisuusseminaari, useita esityksiä
http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/yes-yhdenvertaisuus_etusijalle/tyo-ja_elinkeinoelaman_yhdenver/luentomateriaali_tyovoimaopisto/

Syrjinnän vaarassa olevat ryhmät
työmarkkinoilla
2. Romanit
• Arvio romaniväestön määrästä 10-12 000
• Työnhakijana arviolta 22 % työikäisistä
(URA-järjestelmä)

Syrjinnän vaarassa olevat ryhmät
työmarkkinoilla / Romanit…
• Haasteita:
-Alhainen koulutustaso, vähäinen
ammatillinen koulutus ja työkokemuksen
puute
-Romanien mukaan: ennakkoluulot ja
asenteet sekä koulutuksen puute
-Työnantajien mukaan: puutteellinen
koulutus ja vähäinen kokemus,
epäilykset sitoutumisesta ja
rehellisyydestä

Syrjinnän vaarassa olevat ryhmät
työmarkkinoilla
6. Muslimit
• Neljä eri ryhmää
• Arvio muslimien määrästä Suomessa:
•Tataarit n. 665
•Käännynnäiset 800–1000
•Maahanmuuttajat (1. sukupolvi) 27 000
•Maahanmuuttajien lapset 9–13 000
Yhteensä 37 465 – 41 665
• Uskonnollisen elämän ja työn
yhteensovittaminen, ennakkoluulot
•Esim. rukoileminen, uskonnolliset
vapaapäivät ja pukeutumissäännöt

Romanien työllistymisen esteet
Työnhakijana olevien romanien näkemykset
1. Ennakkoluulot romaneita kohtaan
2. Puutteet koulutuksessa
3. Puutteet ammatillisessa osaamisessa
4. Työkokemuksen puute
Työhallinnon romaniasiain yhdyshenkilöiden näkemykset
1. Ammatillisen koulutuksen puuttuminen
2. Työkokemuksen puuttuminen
3. Peruskoulun päättötodistuksen puuttuminen
4. Työnantajien ennakkoluulot
Yritysten näkemykset
1. Puutteellinen koulutus
2. Vähäinen työkokemus
3. Romaneihin liitetyt ennakkoluulot (epäluotettavuus, sitoutuminen)
4. Romanien tapa- ja pukeutumiskulttuuri

Olisitko valmis luopumaan romanipukeutumisesta
saadaksesi työpaikan, esimerkiksi työtehtävissä,
joissa vaaditaan erityistä työvaatetusta?

Minulle riittää säännöllinen ilmoittautuminen
työvoimatoimistossa (2,50)


Itella:
Maahanmuuttajataustaisten tarpeiden huomioiminen
työpolitiikassa esim. perehdyttämistä, koulutusta,
urakehitystä, uskontokysymystä ja ruokalajista


Työelämä monimuotoistuu ja se
hyödyttää yrityksiä ja yhteiskuntaa
Monimuotoinen työyhteisö voi olla luovempi ja
innovatiivisempi kuin homogeeninen työyhteisö.
Kuluttajat koostuvat erilaisista ryhmistä, ymmärtääkseen
näiden tarpeita yritysten henkilöstön on heijastettava
asiakaskuntaa.
On kansantaloudellista tuhlausta jättää ennakkoluulojen
vuoksi palkkaamatta koulutettuja vähemmistöryhmien
edustajia.
Vähemmistöryhmien palkkaaminen tuo yritykselle joitakin
rahallisia etuja kuten tukea palkkakustannuksiin tai
verohelpotuksia.
Vähemmistöryhmien palkkaaminen tuo yritykselle hyvää
mainetta.
Suomessa asuneet ja työskennelleet maahanmuuttajat
voivat kotimaahan palattuaan edistää kaupankäyntiä tai
k l i i i d ih S j k i lill

Monikulttuuristen työyhteisöjen väitettyjä
tai todellisia haasteita
Väitetty tai todellinen kielitaidon puute
Työelämän sukupuoliroolit
Asiakkaan/työtovereiden ennakkoluulot
Aikakäsitykset
Erilainen työ- ja palvelukulttuuri
Pukeutuminen
Uskonnolliset ja kulttuuriset tavat
Työsopimusten sisältö ja noudattaminen
Ammattitaidon väheksyntä
Urakierto ja etenemismahdollisuudet
Ylisuorittamisen paine
Poliittisen ja uskonnolliset erimielisyydet
Oletettu lojaalisuus maanmiestä kohtaan
Elina Ekholm 11.3.2009

Esitteet:
•Erilaisuus on rikkaus – tähän rikkauteen teillä on varaa, TM

Monikulttuurisen tai vähemmistöön kuuluvan
työnantaja-/yrittäjäasiakkaan kohtaaminen
Vaikeasti ymmärrettäviä asioita:
• yhteiskunnallinen rakenne/tasavertaisuus
• byrokratia/viranomaisasiointi
(valtaetäisyys)
• tehokkuus- ja tasovaatimukset
• täsmällisyysvaatimukset vrt.
maahanmuuttajayrittäjän aikakäsitys
• itsenäisen työskentelyn odotukset
• työn laadun merkitys

Vaikeasti ymmärrettäviä asioita lisää:
• ”tasa-arvoshokki”
• suomalaisen naisen itsenäinen asema
• suomalainen mies
• suomalaisten tehokkuus – ura ja perhe
• ympäristön odotukset


Huoltosuhde
Tilastokeskus: Väestöllinen huoltosuhde kurjistuu
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_03_nieminen.html

Valtiovarainministeriö: Talouspolitiikan strategia 2008
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20080527Talous/name.jsp

Maahanmuuton merkitys tulee kasvamaan, kun väestö ikääntyy ja työvoimapula
pahenee. Väestön ikääntymis- ja työvoimaongelmaa maahanmuutolla
ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan, kylläkin hieman lievittämään. Jotta vanhushuoltosuhde
voitaisiin pitää nykyisellään noin 25 prosenttina vuoteen 2020
saakka, Suomeen pitäisi vuosittain muuttaa noin 140 000 työikäistä ihmistä
ulkomailta, eli neljässä vuodessa Helsingin kaupungin väkilukua vastaava määrä.
Työikäisiä maahanmuuttajia tarvittaisiin 1,8 milj. vuoteen 2020 mennessä.

Tuorein väestöennuste (2007) perustuu oletukseen, että Suomeen muuttaisi
nettomääräisesti vuosittain 10 000 ihmistä ulkomailta, mikä sekin on erittäin
paljon suhteessa aiempaan historiaan. Lisäksi on huomattava, että kaikki maahanmuutto
ei suinkaan ole työperusteista, vaan Suomeen muuttaa myös lapsia,
vanhuksia ja sellaisia työikäisiä henkilöitä, jotka eivät välittömästi pysty
osallistumaan työmarkkinoille. Vaikka valtaosa – noin 80 prosenttia - maahanmuuttajista
on työikäisiä, heidän työllisyysasteensa on tällä hetkellä alle
50 prosenttia eli selvästi matalampi kuin kantaväestöllä (noin 70 prosenttia).
Maahanmuuton ohella syntyvyyden lisääntyminen helpottaisi työvoimaongelmaa,
mutta vasta runsaan 20 vuoden kuluttua. Sitä ennen se nostaisi huolto- ja
elatussuhdetta entisestään.


Nimetön työnhaku

Ruotsalaismietintö: Nimi on tarpeeton tieto työhakemuksessa
http://m.digitoday.fi/?page=showSingleNews&newsID=20063500

13.01.2006 07:49 Ja mikä olikaan hakijan nimi? Muun muassa sitä ei työnantajan tarvitse tietää poimiessaan hakijoiden joukosta pätevimmät haastatteluun, uskotaan Ruotsissa. Aiheesta mietinnön valmistelleen Tanja Linderborgin mukaan anonyymisti alkava rekrytointiprosessi sopisi niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille.

Työsyrjintä puree jo ennen työhönottoa
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=200829934

19.11.2008 14:02 Työpaikoilla syrjintä on vähentynyt, mutta työhönotossa erikoisempia ihmisiä suodattava valikointi sen kun lisääntyy. Vähemmistövaltuutettu kokeilisi, poistaisiko anonyymi työnhaku ennakkoesteitä.

Vieraalta kuulostava nimi voi hidastaa työllistymistä
http://m.digitoday.fi/?page=showSingleNews&newsID=200722086

10.09.2007 13:47 Tukholma - Vierasperäinen nimi voi olla työllistymisen este, toteavat työnantajien nettikäyttäytymiseen paneutuneet ruotsalaistutkijat. Tukholman kaupunki aikoo kiertää ongelman mahdollistamalla anonyymin työnhaun. Esimerkiksi ulkomailla hankittua koulutusta on kuitenkin vaikea piilottaa nimimerkin taakse.


Kielitaitovaatimus kansalaisuuteen

Anni Piikki
Suomi toisena kielenä -opettaja
Amiedu

Sirpa Rönkkö
Suomen kielen vastuuopettaja
Helsingin aikuisopisto

SOVELTUUKO VALTIONHALLINNON KIELITUTKINTO SUOMEN
KANSALAISUUTTA HAKEVILLE MAAHANMUUTTAJILLE?
Uusi kansalaisuuslaki ja sen vaatimukset

http://209.85.229.132/search?q=cache:j1CVWilRa98J:www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/47005_vhkielitutkinnot.pdf+kansalaisuus+kielitaitovaatimus&cd=69&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Ennen vuoden 2003 kesäkuuta Suomen kansalaisuutta hakevan tuli lain mukaan
osoittaa tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Se voitiin todeta joko valtion
kielitutkinnolla tai jollakin muulla tavalla. Vanhan kansalaisuuslain mukaan Suomen
kansalaisuutta hakevalta vaadittiin tyydyttävää taitoa puhumisessa ja puheen ymmär-
tämisessä; kirjallista kielitaitoa ei erikseen mainittu. Kielitodistuksen saattoi kirjoit-
taa kuka hyvänsä suomen kielen opettaja. Käytäntö oli joustava, hallinnollisesti varsin
kevyt ja taloudellisesti edullinen. Se oli kieltämättä myös avoin, niin että kielitaidon
arviointiin sovellettiin varsin vaihtelevia kriteerejä. Vähäiselläkin kielitaidolla saattoi
saada todistuksen tyydyttävästä kielitaidosta, koska kirjallista taitoa ei välttämättä lain-
kaan testattu. […]

===

MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA KUNNISSA 14.5.2006, Tampere
Tatiana Konovalova, opettaja
http://209.85.229.132/search?q=cache:QOsi6VNJQskJ:lemonserv.com/TVK/files/MAAHANMUUTTAJIEN%2520ASEMA%2520KUNNISSA%2520Konovalovan%2520esitys14%252005%25202006.doc+kansalaisuus+kielitaitovaatimus&cd=67&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Kielen opettajana haluaisin terästää huomiotanne kysymyksiin, jotka liittyvät suomen kielen opetukseen.

* Suomalaiset ovat oikeutetusti ylpeitä omasta koulutusjärjestelmästä.

Mutta… Jos somalilaiset nuoret ovat opiskelleet suomalaisessa koulussa ensimmäisestä luokasta alkaen ja peruskoulun jälkeen joutuvat taas menemään maahanmuuttajien kymmenennelle lukioon valmistavalle luokalle, niin minusta jotakin tässä on pielessä.

* Minusta on aivan väärin, jos suomen kieltä opetetaan vastatulleille lapsille ja erityisesti teini-ikäisille ”toisena kielenä”. Sitä tulee opettaa ”vieraana kielenä”, jossa käytetään toisenlaisia oppikirjoja ja menetelmiä kuin nykyään tehdään.

Eivät kaikki nuoret kestää sitä taakkaa…Sellaisille nuorille peruskoulusta toiselle asteelle siirtyminen on ongelmallista. Keskeyttämisiä ammattiopinnoissa tapahtuu melko pian opintojen alkuvaiheessa ja vaarana on nuorten ”väliinputoaksi”.

Siksi vasta tulleisiin teini-ikäisiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Näyttäisi siltä, että mitä nopeammin maahan tulon jälkeen nuori pääsee koulutukseen, sitä paremmat mahdollisuudet on työllistyä tai päästä jatkamaan opintoja. Sitä vähemmän on riski tulla syrjäytetyksi.

* Miten on mahdollista että lukutaidottomat ”roikkuvat” työvoimatoiston listoilla työttöminä asiakkaina? Niille pitäisi ehdottomasti tarjota opiskelumahdollisuudet. Ja kunnilla pitäisi olla tärkeä rooli sellaisen koulutuksen järjestämisessä. On jo olemassa hyviä esimerkkejä, kuten Oma ura koulutus Vantaalla.

OMASTA ÄIDINKIELESTÄ VOIMAVARA!
Seminaariraportti 2002
http://www.tkukoulu.fi/~moped/opetus/seminaariraportti.pdf

Toinen ajankohtainen suomen kieleen liittyvä keskustelunaihe on syyskuussa tiedotusvälineissä
esillä ollut maahanmuuttajien kielitaitokysymys. On nähty tarpeelliseksi nostaa maahanmuuttajien
kielitaitovaatimusta näiden hakiessa Suomen kansalaisuutta. Vielä tänä päivänä ulkomaalainen
pääsee Suomen kansalaiseksi heikon suomen tai ruotsin taidon varassa.
Jatkossa hänen pitää yltää
vähintään tyydyttävään suulliseen ja kirjalliseen kielitaitoon Suomen kansalaisuuden saadakseen.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maahanmuuttajilla-on-kova-tarve-kysya

Miksei kansallisuushaun kielitaitotestissä oteta huomioon ikää?

”Kielitaitovaatimuksia on alennettu, jos alkaa olla jo ikää. Tietysti voi kysyä,

pitäisikö tätä arvioida sen mukaan, mikä on eri maissa keskimääräinen elinikä. Myös terveydellisillä syillä voi saada lievennystä”, vastaa Erkkilä.

Tässä vaiheessa tilaisuuden puheenjohtaja, Helsingin Keskustanuorten

entinen puheenjohtaja Abdirahim Hussein puuttuu puheeseen.

”Entä jos on synnyttänyt kolmetoista lasta Suomessa, eikö silloin voisi saada kansalaisuutta helpommin?”

Annika Lapintie 2008
http://209.85.229.132/search?q=cache:21e1ipaA_ygJ:www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/479/arkisto/tiedotteet08/Lapintie_kesakokouspuhe.doc+kansalaisuus+kielitaitovaatimus&cd=50&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Kun uusi kansalaisuuslaki säädettiin vuonna 2003, siinä asetettiin varsin tiukka kielitaitovaatimus kansalaisuuden saamisen ehdoksi. Kielenopetusta ei kuitenkaan aktiivisesti tarjota eikä sitä ole kaikilla paikkakunnilla saatavilla. On myös työtehtäviä, joissa ei välttämättä tarvita suomen taitoa.

Kansalaistamisehtoja kannattaisi siksi harkita uudestaan. Ei ole hyväksi, jos maassamme asuu paljon ihmisiä, joiden samaistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan jää kansalaisuuden puuttumisen takia ohueksi. Kielitaidon hankkimista kannattaisi edistää paremmalla opetuksen tarjonnalla, eikä kytkemällä Suomen passia hakijan kielitaitoon.

Yle: Kaupunki kiristää ihmistä
http://ohjelmat.yle.fi/kotikatsomo/kaupunki_kiristaa_ihmista

Khadar Ahmed on sopeutunut täkäläiseen elämänmenoon. Hän ei enää hämmästele sitä, kuinka suomalainen hoitaa ystävyyssuhteitaan kännykällä.
Kansalaisuuden Ahmed sai ennen kuin kielitaitovaatimukset tulivat voimaan vuonna 2003.
”Tiedän perheen, jossa kaikki muut läpäisivät kielitaitotestin, mutta äidiltä jäi kansalaisuus edelleen saamatta. Kuvauksissa eräs mies tilitti tuntojaan. Hän on odottanut kansalaisuutta yli kymmenen vuotta.”

Minna Sirnö
KESKIVIIKKONA 16. TOUKOKUUTA 2007 kello 11
3) Laki kansalaisuuslain 17 §:n muuttamisesta
Lakialoite
http://www.parlament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_24_2007_ke_p_1.shtml

Vuonna 2003 voimaan astunut kansalaisuuslaki muutti kielitestivaatimuksia korkeammiksi kuin oli kansalaisuuslaissa sitä ennen. Kyse oli vahingosta. Itse varmistin tämän jo vuonna 2003, että valmistelevan ministeriön tarkoituksena ei ollut kiristää kielitaitovaatimuksia, mutta kun sattumalta samaan aikaan, kun kansalaisuuslakia uudistettiin, uudistettiin myös kielilaki, jossa mittarit muuttuivat, niin kun katsoo kansalaisuuslain perustelutekstejä, niin siellä perusteluteksteissä kielitaitovaatimukseksi riittää tyydyttävä, mutta kun menee sinne pykälien puolelle, sinne onkin lipsahtanut vahingossa numero 3, joka on enemmän kuin tyydyttävä. Se on nykyisen kielilain mukaan itse asiassa parempi suomen tai ruotsin kielen taitovaatimus kuin on virkaruotsille tai virkasuomelle kaksikielisissä kunnissa. Kun vielä ottaa huomioon, että osa maahanmuuttajistamme tulee täysin erilaisesta kielikulttuurista, jopa täysin erilaisesta kirjoituskulttuurista, on aika kohtuutonta vaatia näinkin mittavaa panostusta kielitaitoon.

Krista Kiuru
VIIKKO 20/ 14.5.-20.5.
http://kristakiuru.net/V07/blogi/?p=topicsMore&iTopic=3

Keskiviikkona oli kohtalainen lista asioita käsiteltävänä täysistunnossa, mutta erityisesti maahanmuuttajien kielikoetta koskeva aloite herätti mielestäni hyvää keskustelua. Maahanmuuttopolitiikassa pitäisi löytää sellainen kultainen keskitie. Minulle se merkitsee sitä, että Suomella on rajoituksia maahanmuuttopolitiikkaan, mutta silti me otamme vastaan maahanmuuttajia. Tulevaisuudessa maahanmuuttajillekin on tarvetta, mutta tuskin me olemme kovin suosittuja jatkossakaan. Ainakaan rajoja ei voi panna kiinni.

Eduskunnassa käsitellyssä aloitteessa siis esitettiin, että Suomen kansalaisuuden saamiseksi kielitaidoksi riittää tyydyttävä suomen kielen taito, eli poistettaisiin tarkentava määre (mittariston numero kolme), joka viitta korkeampaan taitoon kuin tyydyttävään. Aloitteen laatijan mukaan kyseessä oli alun perin virhe, eli kun neljä vuotta sitten kansalaisuuslakia uudistettiin, niin tarkoituksena ei ollut kiristää kielitaitovaatimuksia tyydyttävästä.

Aloite herätti minussa vanhoja muistoja, sillä olen ollut Porin aikuiskoulutuskeskuksessa suomen kielen opettajana maahanmuuttajille vuosia sitten. Jo silloin oli ongelma kansalaisuuden hakeminen ja kielitasovaatimus. Useimmat opiskelijat olivat maailmalta kotoisin olevia ulkomaalaisia, joilla oli suomalainen puoliso ja yhteisiä lapsia tai sitten he olivat inkerinsuomalaisia.

Kansalaisuuden saamisen hitauteen sisäasianministeriössä jo toki yritettiinkin viime eduskuntakaudella puuttua. Sen lisäksi, että kansalaisuuden hakeminen on hidasta ja edellyttää olemista Suomessa vuosia, korkea kielitaitovaatimus taas asettaa omia esteitään.

Tietysti on tärkeää taata suomen kielen opetuksen taso ja saatavuus, mutta itse olen myös sitä mieltä, että tyydyttävä kielen taso riittää Suomessa oleville ulkomaalaisille varsinkin siinä vaiheessa, kun kansalaisuutta haetaan. Tason kolme kielitaito alkaa olla jo niin hyvää kuin lukionsa päättävillä on pitkien kielten taito viimeisenä vuotena.

Toisaalta suomen taidon vaatimusta ei minusta kannata tyydyttävästä lieventääkään, sillä kieli on kotoutumista edistävänä tekijänä todella tärkeä. Suomen kieli on kuitenkin suomi, joten tärkeintä on taata mahdollisuus sen opiskeluun. Myös siihen, että kursseja halukkaille on todella saatavissa.

http://www.uljas.net/nyt/lama-sarkee/
Uljas: Lama särkee

Puhe työperäisestä maahanmuutosta ja oikeanlaisista maahanmuuttajista särähtää Minguetin korvaan pahasti.
”Kaikki maahanmuuttajat voivat olla työperäisiä, ja se vaatii vain koulutusta. Aika moni haluaa nimenomaan töihin. Usein menee pari vuotta ennen kuin pääsee edes suomen kielen kursseille”, hän huomauttaa.

”Muutenkin Suomessa on liian kovat kielitaitovaatimukset. Esimerkiksi Belgian sairaanhoitajapulaa paikkaamaan saapui paljon sairaanhoitajia Espanjasta ja Pohjois-Afrikasta. Heiltä ei vaadittu täydellistä ranskantaitoa, sillä eiväthän he yksin siellä sairaalassa ole. Muutamassa kuukaudessa he oppivat kielen. Suomen kielenkin oppii”, Minguet jatkaa sujuvalla suomen kielellä.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License