Ulkomaalaislaki
Sisältö
Ulkomaalaislaki Finlexissä
Käsitteet
Turvapaikkaan, oleskelulupiin ja karkotuksiin liittyvät lait yksinkertaisesti selitettyinä
Maahanmuuttovirasto - Kansainvälinen suojelu
Maahanmuuttovirasto - Tietosivut
Uusi ulkomaalaislakiesitys ("Lex Thors")
Sisältö, muutokset, vaikutukset
Asiakirjoja
Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 26/2008 vp (12.12.2008)
Hallintovaliokunnan lausunto HaVL 27/2008 vp (22.10.2008)
Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 7/2008 vp (27.3.2008)
Lausuntoyhteenveto (doc) (5.9.2007)
Luettelo lausunnoista ja asiakirjoista (itse lausuntoja ei internetissä)
Lausuntopyyntö (doc) (19.7.2006)
Muut muutokset:
Hallituksen esitys HE 167/2007 (käsittely päättynyt, tullut voimaan 1.1.2009)
Hallituksen esitys HE 86/2008 (hallintovaliokunnassa)
Lakiesityksen vastustus
Adressi lain hylkäämisestä: Astrid Thorsin ideoima uusi ulkomaalaislaki hylättävä!
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Sisältö
«Kiihottaminen» kansanryhmää vastaan
Rikoslaki 11 luku 10 §
Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
kts. myös
Yhdenvertaisuuslaki
Rikoslaki 6 § 2. momentin 3-kohta
Syrjinnällä tarkoitetaan: 3) Henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä)
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä
17 §
Verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttaminenTuomioistuin voi pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 6 §:n 1 kohdassa tarkoitetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen, virallisen syyttäjän tai asianomistajan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän luovuttamaan verkkoviestin lähettäjän selvittämisessä tarpeelliset tunnistamistiedot vaatimuksen esittäjälle, jos on todennäköisiä syitä epäillä viestin olevan sisällöltään sellainen, että sen toimittaminen yleisön saataville on säädetty rangaistavaksi. Asianomistajalle tunnistamistiedot saa kuitenkin määrätä luovutettaviksi vasta, kun hän saa itse nostaa syytteen rikoksesta.
18 §
Verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräysTuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Ennen määräyksen antamista tuomioistuimen on varattava sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, ja verkkoviestin lähettäjälle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyys välttämättä muuta vaadi.
Kunnianloukkaus
Vähemmistövaltuutettu/Rasistiset ilmaisut/Kunnianloukkaus ja laiton uhkaus
Oikeuskäytännössä esimerkiksi ’ryssä’ tai ’neekeri’ –sanan käyttäminen henkilöstä on katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön.
Kunnianloukkaustapauksissa loukatun henkilön itse täytyy pyytää poliisia tutkimaan asiaa.
Laintulkinta
Vähemmistövaltuutetun julkaisu 'Rasistiset ilmaisut' (pdf)
Panettelua on se, että kansanryhmän perättömästi väitetään syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin tekoihin. Solvauksessa voi olla kyse totuudenmukaisista väittämistä, joiden esittämisen tarkoituksena kuitenkin on ollut loukkaaminen.
[…]
Solvauksena pidetään myös harhaanjohtavia lausuntoja, esimerkiksi vahvasti yleistäviä lausumia.
[…]
Tunnusmerkistön mukaan kyseessä on tekorikos, jonka tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen varsinaista seurausta ei vaadita.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006 (pdf)
Yksityishenkilön nimittely ”ryssäksi”tai ”neekeriksi” on kunnianloukkausrikos. Tämän vuoksi tulisi Internet-sivustojen valvonnassa kiinnittää huomiota näiden sanojen käyttöön. Mainittujen sanojen käyttäminen ryhmistä voi puolestaan täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön.
Heinonen ym.: Rikosoikeus (WSOY 1999)
Pelkkä kansanryhmän harkitsematon pilkkaaminen tai ärsyttäminen ei sellaisenaan täytä tunnusmerkistöä. Tunteita ilmaisevat huomautukset tai muut lausumat, joita kukaan ei ota vakavasti, voivat jäädä rankaisemattomiksi. Säännöksellä suojataan kansanryhmän oikeutta olla rauhassa, ja se koskee ennen kaikkea oikeutta olla joutumatta vakavasti otettavan propagandan kohteeksi. […], voitaneen lähteä siitä, että rangaistavuus edellyttää lausuman esittäjältä pyrkimystä saada aikaan toisissa samanlainen halveksunta ryhmää vastaan kuin hänellä itselläänkin on.
Tutkinnat, syytteet, tuomiot
(esimerkkejä menneistä ja jatkuvista tapauksista)
Kaleva: Rasistisesta nettikirjoittelusta satoja tutkintapyyntöjä (10.12.2008)
"Poliisi saa satoja ilmoituksia ihmisoikeuksien polkemisesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Työmäärä on lisääntynyt", tutkinnanjohtaja Vesa Hietala Helsingin poliisista kertoo.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2007 (pdf)
Vuoden 2007 aikana vähemmistövaltuutettu teki uusia tutkintapyyntöjä muutamasta videosta Youtubessa, noin kymmenestä internetsivustosta ja yhdestä artikkelista internetissä.
Tämän lisäksi vähemmistövaltuutettu teki ensimmäistä kertaa tutkintapyynnön keskustelupalstalla julkaistusta viestistä, keskustelupalstalla olleesta linkistä rasistisiin sivustoihin ja myös linkitetystä sivustosta.
Saamelaisia solvaavista videoleikkeistä Youtubessa tehty tutkintapyyntö ei myöskään johtanut syytteisiin. Poliisi teki esitutkinnan keskeyttämispäätöksen, koska tekijöiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksityishenkilöiden pyynnöstä Youtuben ylläpitäjät kuitenkin poistivat videopätkät internetistä ja niiden tilalle laitettiin saamenkielisten TV-uutisten juttu koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Vähemmistövaltuutettu teki myös tutkintapyynnön rasistisista kannanotoista eräässä TV:n keskusteluohjelmassa. Asian käsittely oli vuoden 2007 lopussa vielä kesken.
Turun Sanomat: Tatu Vanhasen ajatukset puhuttavat (11.8.2004)
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mielestä emeritusprofessori Tatu Vanhasen julkisuudessa esittämät väitteet mustaihoisten alhaisesta älykkyydestä täyttävät kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit. Puumalainen sanoo, että hänen mielestään puheet ylittävät rikostutkintakynnyksen.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006 (pdf)
Valtuutettu pyysi poliisia tutkimaan, täyttikö ison hakaristin tai rautaristilipun ripustaminen ikkunaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan –rikoksen tunnusmerkistön. Poliisi katsoi, ettei kyse ollut rikoksesta.
…
Syyttämispyyntö otettiin ratkaistavaksi valtakunnansyyttäjänvirastoon. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että vaikka sinänsä on mahdollista, että lipun asettaminen mainitulla tavalla täyttää rikoslaissa asetetun levittämistunnusmerkistön, ei asiassa ollut syytä epäillä rikosta.
Helsingin Sanomat: Natsisymbolien julkinen käyttö on lain harmaata aluetta (28.2.2008)
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kielletty Suomen laissa. Tarkalleen ottaen kiellettyä on levittää kansanryhmää panettelevia tai uhkaavia tiedonantoja.
Rasistisiin vaatteisiin lakia on sovellettu kahdesti, valtionsyyttäjä Mika Illman muistelee. Vuonna 1990 torikauppias tuomittiin sakkoihin "Suosi suomalaista, potki pakolaista" -paitojen myynnistä. Vuosituhannen vaihteessa joensuulaiset skinheadit saivat tuomion vastaavassa tapauksessa.
Pelkän natsisymbolin käyttö julkisella paikalla ei kuitenkaan riitä Suomessa "tiedonannon levittämiseksi".
Keskustelua aiheesta Hommafoorumilla
Keskustelua aiheesta Hommafoorumilla
(Laki epämääräinen ja tulkinnanvarainen, onko julkista kritiikkiä lakimiehiltä? uusi selkeämpi lakiesitys?)
Suunnitellut uudet lait
Kotouttamislain kokonaisuudistus
Kansalaisuuslain muuttaminen
Rasistiset rikokset -työryhmä
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on saattaa kansallisesti voimaan EU:n rasismin torjuntaa koskeva puitepäätös ja Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevan sopimuksen rasisminvastainen lisäpöytäkirja.
Eurooppalaisten säännösten mukaan rasistisesta motiivista tehdyt teot, kuten rasistisen tai muukalaisvihamielisen aineiston julkinen levittäminen, tulee säätää rangaistaviksi. Lisäksi puitepäätöksen mukaan tekijän rasistisen motiivin on muissa rikoksissa oltava raskauttava asianhaara. Tavoitteena on varmistaa, että tekijä joutuu vastuuseen rasistisesta rikoksesta ja että teosta seuraa tehokas ja varoittava rangaistus. Suomessa voimassa oleviin säännöksiin verrattuna uutta on, että rangaistusvastuu koskisi myös oikeushenkilöitä (yhteisöjä tai yrityksiä).
Sensuuri
Selvitys: Web-sensuuri saa kannatusta puoluejohtajilta (4.2.2008)
Helsingin Sanomat: JSN:n puheenjohtaja esittää netille uutta valvontaelintä (10.11.1008)
"Ajatteluun ei mahdu, että netin fantastisia mahdollisuuksia tärvätään herjauksiin, vihapropagandaan, pornografiaan, terrorismiin, väkivaltaan sekä lasten ja nuorten elämää tuhoaviin aineistoihin. Tämäntyyppisten sivustojen karsiminen ei mielestäni ole sensuuria", [Pekka] Hyvärinen toteaa.
Rasististen viestien moderointipakko
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2007 (pdf)
Yhtenä asiaan liittyvänä ehdotuksena valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt, että keskustelupalstojen ylläpitäjät voitaisiin velvoittaa käyttämään valvojia ja että valvonnan puuttumisesta voitaisiin myös rangaista. (valtionsyyttäjä Illman, 13.5.2007).
Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelma 2008 (pdf)
Varmistetaan, että lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti puuttua rasistisiin rikoksiin ja internetissä esiintyviin rasistisiin viesteihin rikosoikeudellisin keinoin. Arvioidaan tarve säätää internet-sivustojen ylläpitäjille erityinen rasistisen rikoksen tunnusmerkistön täyttävän aineiston seuranta- ja poistamisvelvollisuus.
EFFI: Lisää kontrollia blogeihin, osa 10 (3.7.2008)
Äskettäiset verkkokeskusteluihin liittyvät kunnianloukkauksia ja kansanryhmää vastaan kiihottamisia koskevat tuomiot kuitenkin osoittavat, että laillisuusvalvonta toimii verkossakin: jokainen vastaa omista kirjoituksistaan. Uutta lainsäädäntöä ei tarvita.
Jos valtionsyyttäjä näkee blogin keskustelupalstalla selvästi laittoman viestin, on hänen virkavelvollisuutensa pyytää tuomioistuimelta verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräystä. Tämä tuomioistuimelle kuuluva tehtävä haluttaisiin rangaistuksen uhalla siirtää blogien ja keskustelupalstojen ylläpitäjille.
Jostain syystä Illman kollegoineen ei ole keskeyttämismääräyksiä juuri käyttänyt.
Onkin ihmeellistä, että vaaditaan uutta lainsäädäntöä, vaikka voimassa olevaakaan lainsäädäntöä ei ole hyödynnetty. Johtuisiko siitä, että erityistä tarvetta keskeyttämismääräyksille ei ole ollut?
EFFI: Käräjäoikeus: Nettiviestejä ei ole pyydetty poistettavaksi (22.5.2007)
EFFI: Nettikeskusteluille halutaan taas sensoreita (13.5.2007)
Lapsipornosuodatuksen laajentaminen
Matti Nikki (blogi): Internet-suodatuksen nykytila
Tietokone: ÄKT ajaa Pirate Bay -estoa Suomeen (5.2.2008)
Suomessa ÄKT harkitsee siviilioikeuden juttua, jossa operaattorit määrätään estämään pääsy sivuille.
…
"Vastaavia pääsynestohakemuksia on tarkoitus tehdä Suomessakin", toteaa Alaspää. Tekijänoikeuksia rikkovasta levityksestä syytetyn sivuston pääsyn estäminen suomalaisilta olisi siviilioikeudellinen poliisiasia.Yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa, mutta Alaspään mukaan asiassa edetään vielä tänä vuonna.
Stakes: Etärahapelien sääntelystä 2008 (pdf)
[Pelaamiseen käytettävien tietoliikenneyhteyksien estäminen]
Erittäin tärkeä säännös tässä suhteessa on, kuten edellä on jo mainittukin, vuoden 2007 alussa voimaantullut laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1068/2006), koska se voi tarjota mallin myös etärahapelien levittämisen estotoimia koskevalle lainsäädännölle.
Lain lähtökohtana on se, että poliisi voi luovuttaa lapsipornografista aineistoa sisältävistä ulkomailla ylläpidettävistä Internet-sivustoista laatimansa luettelon teleyrityksille.
Toisaalta Suomessa on tuotu esiin, että ellei toivottuja tuloksia saada aikaan vapaaehtoisin järjestelyin, ollaan valmiita harkitsemaan velvoittavien lainsäädäntötoimien aloittamista.
Asia erikseen on se, olisiko kysymyksessä … lapsipornografian levittämisen estotoimista annetun lain yhteyteen integroitu ”Laki lapsipornografian ja etärahapelien levittämisen estotoimista”.
Netin ilmiantopalvelu eli Red button
Helsingin Sanomat: Netin ilmiantopalvelu tulossa Suomeenkin (18.11.2008)
"Se on helppo kontaktinappi. Kun havaitsee verkossa jonkin hyvän tavan vastaisen tai laittoman ilmiön, niin tämä on helppo tapa ottaa kontakti poliisiin ja tehdä ilmoitus. Norjan poliisin kokemus tästä on erittäin hyvä", sanoo kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäministeriöstä.
Muut lait
Poikien ympärileikkaus
Ihmisoikeusliiton mielestä lainsäädännöllä ja tarvittaessa ohjeistuksella on määriteltävä, millä edellytyksillä poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia voidaan tehdä, kuka toimenpiteen voi tehdä ja missä olosuhteissa ympärileikkaus on suoritettava. Samalla on määriteltävä sanktiot säännösten vastaisesta toiminnasta. Lainsäädännöllä pitää varmistaa, että myös vähävaraisten perheiden poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset voidaan tehdä turvallisissa olosuhteissa.
Ihmisoikeusliitto ei puolla poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kriminalisointia, koska liiton näkemyksen mukaan kriminalisoinnista ei seuraisi leikkausten loppuminen Suomessa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole tässä yhteydessä merkityksellinen näkökulma, koska tyttöjen ympärileikkaus sen tavanomaisissa muodoissa merkitsee sukupuolielinten silpomista, mikä on selkeästi vakavampaa kajoamista ruumiilliseen koskemattomuuteen kuin asianmukaisesti suoritettu poikien ympärileikkaus.
Aamulehti: Poikien ympärileikkauksessa lapsen etu on aina tärkeintä (18.12.2008)
Suomen Lääkärilehden (35/2008) julkistaman tutkimuksen mukaan suurin osa lastenkirurgeista suhtautuu kielteisesti uskontoon liittyviin poikien ympärileikkauksiin.
Tutkimukseen vastasi 39 kirurgia. Yhtä lukuunottamatta he olivat sitä mieltä, ettei uskontoon perustuva ympärileikkaus edistä pojan terveyttä millään tavalla.
Joka kolmas heistä kieltäisi lailla uskontoon liittyvät leikkaukset, joita tehdään kolmessa sairaanhoitopiirin sairaalassa. Kolme kyselyyn vastanneista tekee niitä. Kukaan heistä ei leikkaa kahdeksan päivän ikäistä, alaikäraja on kolme kuukautta.
Aamulehti: Heikki Sariola: Kuka tarvitsee ympärileikkauksia? (9.1.2009)
Korkein oikeus pyrki tekemään eron "silpomisen" ja "ympärileikkauksen" välille. "Silpominen" on oikeuden käsityksen mukaan kiellettyä, "ympärileikkaus" ei. Ympärileikkauksessa tervettä kudosta leikataan irti peniksestä. Pikkupojan kyseessä ollessa esinahka on vielä kiinnikasvaneena terskaan, ja se irrotetaan siitä väkivalloin. Ei ole millään tavalla johdonmukaista väittää, ettei tämä olisi "silpomista" mutta tyttöjen ympärileikkaus olisi. On viime kädessä poliittinen päätös, ulotetaanko koskemattomuuden suoja myös poikalapsiin.
Pitkäaikaisen haitan lisäksi ympärileikkauksesta voi koitua monenlaisia haitallisia, hyvinkin vakavia välittömiä riskejä ja komplikaatioita. Näiden estämiseksi säädettiin Ruotsissa vuonna 2001 laki, joka salli poikien ympärileikkaukset laillistettujen henkilöiden tekeminä ja sairaaloissa. Lain toimivuudesta julkaistiin vastikään selvitys. Johtopäätös on tyly: "Lailla ei ole ollut tarkoitettua suojavaikutusta sitä vastaan, että pojille aiheutuu vahinkoa ympärileikkausten yhteydessä." Selvityksen mukaan Ruotsissa tehdään vuosittain noin 800 laillista ja 1 000-2 000 laitonta leikkausta.
Suomessa ei kannata toistaa Ruotsin virhettä. Eduskuntaan on tuotava esitys, joka yksiselitteisesti kriminalisoi ei-lääketieteelliset poikien ympärileikkaukset.
Lastensuojelun Keskusliitto on ottanut poikien ympärileikkaukseen kielteisen kannan ja katsoo, että ympärileikkaukset sallivaa lakia ei tule säätää. On ryhdyttävä toimiin ympärileikkaustradition lopettamiseksi.
Esitetty lakiesitysluonnos on ristiriidassa perustuslain takaaman ruumiillisen koskemattomuuden suojan kanssa ja poistaisi toteutuessaan tuon suojan kaikilta suomalaisilta pojilta (esityksen 1 §).
Lakiesitys ei kohtele poikaa suojelun ansaitsevana ihmisyksilönä, vaan vanhempiensa omaisuutena (3 §). Esityksen mukaan pojasta voidaan poistaa osia huoltajien suostumuksella.
Esitys asettaisi lapsen vastuulle hänen itsensä suojelun. Alaikäiseltä ei joko kysyttäisi mitään, jos hän on hyvin nuori, tai hänet asetettaisiin yksin vastustamaan vanhempiensa yksimielistä ympärileikkausvaatimusta (5 §). Tämä on kuulemismenettelyn väärinkäyttöä.
Lisäksi esitys loukkaisi perustuslain sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltoa. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on katsottu törkeäksi pahoinpitelyksi.
Esitys on ristiriidassa lainsäädännössä, ihmisoikeussopimuksissa ja lapsipolitiikassa toistuvasti todetun lapsen edun ensisijaisuuden kanssa. Esitetty laki murentaisi vakavalla tavalla lapsipolitiikan ja ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta.
Muiden maiden lait
Ulkomaalaislait
Ruotsi
Ruotsin ulkomaalaislaki (ruotsiksi)
Migrationsverket, Ruotsin maahanmuuttovirasto (ruotsiksi), (englanniksi)
Norja
Työministeriö: Norjan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka (norjaksi)
Tanska
USA
Immigration and nationality act
Sharia-laki Euroopassa, muslimimaissa
EU-tason säädökset
Direktiivi 2004/83/EY
Pakolaisen määritelmä ja toissijainen suojelu
Vihreä kirja
- Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus
Tiivistelmä, asiakirja lyhentämättömänä KOM (2007) 301
Tämän vihreän kirjan tavoitteena on selvittää, mitkä ovat vaihtoehdot yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamisen toisessa vaiheessa.
Haagin ohjelma
- Kymmenen painopistettä seuraaviksi viideksi vuodeksi
Tiivistelmä, asiakirja lyhentämättömänä KOM(2005) 184
3. Tasapainoinen lähestymistapa maahanmuuttoon
4. Yhteisten turvapaikkamenettelyjen käyttöönotto.
5. Maahanmuuton myönteisten vaikutusten hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla.
Dublin II -asetus
Dublin-sopimuksen (1990) pääperiaate on, että turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa EU:ssa ensimmäisestä YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneesta maasta, jossa hänen on mahdollista ottaa yhteyttä viranomaisiin. Jos tämä valtio epää turvapaikan, päätös pätee koko EU:n alueella. (lainaus Pakolaisavun oppimateriaalista)
Tiivistelmä, asiakirja lyhentämättömänä (EY) N:o 343/2003
Dublin-asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on määritettävä objektiivisten ja hierarkkisten kriteerien pohjalta, mikä jäsenvaltio on vastuussa EU:n alueella tehdyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Järjestelmän tarkoituksena on välttää turvapaikanhakijoiden etsivän edullisimman kohtelun tarjoavaa maata (asylum shopping), sekä varmistaa, että vain yksi jäsenvaltio käsittelee kunkin turvapaikanhakijan tapausta.
Eurodac-järjestelmä
Asetuksen tavoitteena on luoda turvapaikanhakijoiden ja laittomien maahanmuuttajien sormenjälkien vertailua varten järjestelmä, joka helpottaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämisestä tehdyn Dublin II -asetuksen soveltamista.
Euroopan pakolaisrahasto
Unioni perustaa Euroopan pakolaisrahaston. Sillä yhdistetään yhteen oikeusvälineeseen toimenpiteet, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden sopeuttamista, vastaanottamista ja vapaaehtoista kotiinpaluuta myös joukoittaisen maahantulon tilanteissa.
Pakolaissopimukset
Geneven pakolaissopimus
Maahanmuuttovirasto: Kansainväinen suojelu - Turvapaikka
Turvapaikka annetaan, jos hakija oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa ja vainon syy on alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi edellytetään, että hakija on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kyseisen valtion suojeluun.
Esimerkkinä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kohdistuvasta vainosta on mahdollinen vaino, joka kohdistuu ihmiseen sukupuolisen suuntautumisen vuoksi tai sen vuoksi että hän kuuluu ammattiyhdistykseen.
Myös naisiin sukupuolen perusteella kohdistuva vaino voidaan ottaa huomioon turvapaikan perusteena. Tällöin vainon syynä voidaan pitää kuulumista tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään.
Turvapaikkaa ei anneta, jos hakija on tehnyt tai hänen voidaan perustellusti epäillä tehneen erittäin vakavan poliittisen rikoksen tai törkeän muun rikoksen ennen kuin hän saapui pakolaisena Suomeen.
Ulkomaalaislaissa olevat edellytykset turvapaikan antamiselle ovat samat kuin Geneven pakolaissopimuksessa, johon Suomi on sitoutunut.