Maahanmuuttopolitiikka

Käsitteet

Pakolaisavun Termit tutuiksi -sivu
(Asiallinen, mutta suppea)

Vapaa liikkuvuus -sivujen Maahanmuuttopoliittinen sanakirja
(Rankasti asenteellinen, siksi hauska. Osa sanastosta pitää kattaa myös wikissä.)

Suomen maahanmuuttopolitiikka

Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (pdf) (19.4.2007)

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma (pdf) (19.10.2006)

Maahanmuuttovirasto: Maahanmuuttoasiat Suomessa

Sitra: Sykettä ja suvaitsevaisuutta – Globaalin osaamisen kansalliset rajat 2004 Tekijät: Annika Forsander ja Mika Raunio.

Sitran tulevaisuusraportti: Parasta ennen 2015 2003 (pdf)

Kumppani-lehti: Suomi 2015: monikulttuurinen ihmisoikeusvaltio? (28.9.2003)

Sitran raportissa hahmotellaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomeen muuttaisi vuosittain jopa 50 000 maahanmuuttajaa, joita houkutellaan aktiivisesti maahan. Raportissa halutaan siirtyä maahanmuuttopolitiikassa "sääntelystä viettelyyn".

Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä 1/2009 (pdf), tiivistelmä

Suomessa maahanmuuttajien integroimista työmarkkinoille vaikeuttaa osaltaan harvinainen ja ilmeisen vaikeasti opittava kieli. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan huomattavalla osalla maahanmuuttajista on oman arvionsa mukaan hyvä tai riittävä suullinen suomenkielen taito.

Kielitaito korreloi työllisyyden kanssa siten, että kyselyyn vastanneista hyvän tai riittävän kielitaidon omaavista 70 prosenttia käy töissä, kun puolestaan heikon kielitaidon omaavista vain noin 35 prosenttia käy töissä.

Kielikoulutuksen ohella, osittain kielitaidon puutteellisuuteen liittyen, maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä korostuvat riittävien työnvälityspalveluiden tarjoaminen ja työhön perehdyttämisen tukeminen.

Suomen pakolaispolitiikka

Tavoitteet

Turvapaikanhakijat

Eduskunnan kirjallinen kysymys: Pakolaisten vastaanotto kunnissa

Maahanmuuttajien kotoutumista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevan lain (493/1999 ) toisessa luvussa määritellään valtion, läänin, kunnan ja työvoimatoimiston vastuu maahan saapuvien henkilöiden ohjauksesta. Lain 6 d §:ssä kunnan vastuulle määritellään maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden järjestäminen. Nämä toimenpiteet voivat lain 7 §:n mukaan olla esimerkiksi kieliopetusta, tulkkausta tai työmarkkinatoimenpiteitä.

Jos kunta on laatinut maahanmuuttajalle kotouttamisohjelman, kunnalle korvataan kyseisen lain 8 §:n mukaan pakolaisten vastaanotosta aiheutuneet kustannukset valtion talousarvion rajoissa. Valtion vuoden 2008 budjetissa on momentille 26.40.63 varattu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon 53 152 000 euroa. On kuitenkin tullut esille, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon varatut määrärahat ovat pitkään olleet alimitoitettuja (hallintovaliokunnan lausunto HaVL 9/2008 vp).

Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijoiden määrä ylitti 4 000 (15.1.2009)

Suomesta haki turvapaikkaa vuonna 2008 yli 4 000 ulkomaalaista eli eniten koko 2000-luvulla, kertovat Maahanmuuttoviraston ennakkotilastot. Määrä kasvoi yli 2,5-kertaiseksi vuodesta 2007, jolloin turvapaikanhakijoita saapui puolestaan ennätyksellisen vähän, 1 505. Alaikäisiä yksintulleita hakijoista oli noin 650 (2007: 98).

Kolme suurinta hakijaryhmää niin lapsi- kuin aikuishakijoissakin olivat irakilaiset, somalialaiset ja afganistanilaiset. Irakilaisia saapui ennakkotilastojen mukaan 1 253 (heistä alaikäisiä 179), somalialaisia 1 179 (329) ja afganistanilaisia 249 (63). Loppuvuonna kasvoi erityisesti irakilaishakijoiden määrä.

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin arviolta 2 005 (2007: 1 956). Turvapaikkoja myönnettiin 94 (2007: 68). Kun tarkastellaan aineellisesti ratkaistuja hakemuksia (muut kuin Dublin-päätökset* ja rauenneet), 61 prosentille myönnettiin turvapaikka tai oleskelulupa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 127 vuorokautta (2007: 206).

Savon Sanomat:Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa (18.1.2009)

Suomeen pyrkii kahden - kolmen vuoden kuluttua 3 000 - 4 000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä. He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia.

Viime vuonna Suomeen tuli yksin noin 650 alaikäistä lasta hakemaan turvapaikkaa. Heitä oli yli kuusinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on Somaliasta ja Irakista.

Alaikäinen saa lähes poikkeuksetta turvapaikan tai muuta suojaa Suomesta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.

Ensimmäisessä vaiheessa Suomen edustustot haastattelevat perheenjäsenet. Jo nyt edustustot Addis Abebassa ja Damaskoksessa ovat ruuhkautuneet aiempien perhehakemusten vuoksi. Molempiin paikkoihin jonottaa yli tuhat hakijaa.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle.

Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Aamulehti: Yksi ruotsalainen haki Suomesta turvapaikkaa (16.1.2009)

- Somalian tilanne katastrofaalisempi, mutta Irakin kohdalla seuraamme tilannetta. Kevään aikana on tarkoitus kartoittaa asiaa. Tilanteet muuttuvat maissa niin nopeasti. Seuraamme toki, mitä kokemuksia muilla on palauttamisesta, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo.

Suomessa laitettiin vireille ennätykselliset 4 016 turvapaikkahakemusta viime vuonna. Turvapaikanhakijoiden tulo on jatkunut tammikuussa viime vuotta vilkkaampana. Pelkästään tammikuussa 500 hakijan arvellaan tulevan Suomeen.

Viime vuoden turvapaikanhakijoista irakilaisia on 1 250, somalialaisia reilu 1 000. Seuraavaksi suurin ryhmä on afganistanilaiset.

Viime vuonna yhteensä 60 prosentille turvapaikanhakijoista myönnettiin turvapaikka tai oleskelulupa.

- Valtaosassa hyväksytyistä henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan.

- Loppuvuonna ilmeni, että yhä suurempi osa turvapaikanhakijoista oli tullut Euroopasta. Totesimme, että henkilöillä oli jo pakolaisasema jossain maassa. Jopa yksi Ruotsin kansalainen tuli hakemaan turvapaikkaa, Repo sanoo.

Maahanmuuttovirasto ei ole ehtinyt selvittää kaikkien tulijoiden matkareittejä tai henkilöllisyyttä, joten Suomessa asuu tällä hetkellä jopa 3 000 ihmistä, joiden tausta on tuntematon.

Vuonna 2007 alaikäisiä oli noin 100, nyt 650. Mistä alaikäisten kasvanut määrä johtuu, Esko Repo?

- Hankala arvioida. Vaikutusta on myös päätöskäytännöillä. Jos jossain päin todetaan, että turvaa saa, sinne pyritään jatkossakin. Kansainvälisen suojelun osalta ei ole erikoisia vaihteluita, mutta turvallisuustilanteen arvioinnissa on eroja.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 26.10.2008

Maahanmuuttovirastossa pelätään, että nykyiset kotouttamisongelmat ovat pieniä sen rinnalla, mihin tulevaisuudessa pitäisi varautua. Kun Suomeen virtaa nyt noin 1 500 turvapaikanhakijaa vuodessa, merkitsee se sitä, että perheiden yhdistämisohjelman kautta lähivuosina maahan on tulossa jopa 5 000 perheenjäsentä vuosittain. Somaliasta tulevista perheenjäsenistä jo lähes 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
[…]
Muiden pohjoismaiden tiukennettua turvapaikansaannin ehtoja on maahanmuuttajien virta kääntynyt Suomeen. Tässä kuussa kahden viikon aikana on turvapaikanhakijoita tullut jo 335, joista Somaliasta 189. Hakijoista 52 on alaikäisiä.

Kiintiöpakolaiset

Ministeri Thors: Euroopan laajuisen yhteisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä jatkettava (27.09.2007)

Suomi on yksi EU:n kuudesta maasta, joka ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. EU-maat ottavat vuosittain vastaan noin 4 000 kiintiöpakolaista. Suomen vuosittainen kiintiö tällä hetkellä on 750 pakolaista.

UNHCR: Mitkä maat ottavat vastaan kiintiöpakolaisia?

YK:n 189 jäsenmaasta vain muutamalla harvalla on vuotuinen kiintiö pakolaisten vastaanottamiseksi. Nämä maat ovat Australia, Kanada, Tanska, Suomi, Uusi-Seelanti, Norja, Ruotsi, Alankomaat ja Yhdysvallat.

Pakolaiskiintiöt
Maa Määrä Vuosi (Lähde) Suhde/väkiluku
Suomi 750 2008 sisäministeriö 1
Ruotsi 1800 2008 migrationsverket 1,4
Norja 1000 2005 UNHCR 1,5
Tanska 500 2005 UNHCR 0,65
Islanti 30 2007 UNHCR 0,66
Yhdysvallat 50000 2003 Finnref 1,2
Kanada 7500 2003 Finnref 1,6
Australia 6000 2005 UNHCR 2
Uusi-Seelanti 750 2007 UNHCR 1,3
Alankomaat 500 2006 UNHCR 0,22
Iso-Britannia 500 2007 UNHCR 0,06
Irlanti 10-40 2004 UNHCR -

Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska eri mailla on kiintiöpakolaisten valikoinnissa erilaiset kriteerit. Toiset maat valitsevat esimerkiksi helpoimmin työllistettäviä, kun taas toiset maat valitsevat heikoimmassa asemassa olevia. Joillain mailla on kiintiön sisällä oma kiintiönsä sairaille pakolaisille. (onko jossain UNHCR:n selvitys kriteereistä?)

(Huom: englanninkielisissä lähteissä pakolaisten sijoittamisen yhteydessä "resettlement" on eri käsite kuin "quota", joka viittaa sovittuun vuosittaiseen pakolaiskiintiöön.)

Maahanmuuttovirasto: Pakolaiset

Työministeriö: Kiintiöpakolaisten vastaanotto 2004 (pdf)

Työministeriö: Suomen pitää edelleenkin tukea YK:n linjauksia pakolaisongelman ratkaisuissa (4.12.2006)

Tällä tavalla Suomi osallistuu maailman vaikeimmissa olosuhteissa olevien pakolaisten auttamiseen eikä Suomi voi siis itse ”keksiä”, mistä se haluaisi ottaa pakolaisia. Suomella ei ole muuta tapaa valita kiintiöpakolaisia.

Käytäntö

(tehdyt ratkaisut, jne.)

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006 (pdf)

Valtuutettu antoi lausuntonsa 22:sta karkotusesityksestä. Vaikka ulkomaalaislain edellyttämä karkotusperuste sinänsä oli osoitettavissa jokaisessa esityksessä, valtuutettu päätyi kuitenkin vastustamaan niitä.

Maahanmuuttotilastot

Turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi Suomessa nopeaan kasvuun kesällä 2008. Hakijamäärä kasvoi loppuvuonna viisinkertaiseksi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kasvu selittyy lähes kokonaan somalialaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistumisella. Tammi-helmikuussa 2009 jo 2/3-osaa hakijoista saapui näistä kahdesta maista. Sama ilmiö on naapurimaistamme havaittavissa vain Norjassa, joskin lievempänä. Tanskassa turvapaikanhakijoiden määrä oli lievässä (-3%) ja Ruotsissa jyrkässä laskussa (-33%). Syynä on ilmeisesti Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka, jonka mukaan hakijat voidaan palauttaa Irakin rauhallisille alueille.

Suomessa (+946, +280%) ja Norjassa (+1910, +150%) irakilaisturvapaikanhakijoiden määrä on vuodessa moninkertaistunut. Sen sijaan Tanskassa (-120 , -13%) ja etenkin Ruotsissa (-12476, -67%) irakilaisten määrä on laskussa. Vielä vuonna 2007 noin puolet EU:n irakilaisturvapaikanhakijoista ilmoittautui Ruotsissa. Vuodessa suhde on tippunut vajaaseen neljäsosaan.

Suomessa (+1098, +1350%) somalialaisturvapaikanhakijoiden määrä vuodessa peräti 13-kertaistui ja Norjassakin (+1106, +280%) se on moninkertaistunut. Sen sijaan Ruotsissa (+12 tapausta) ja Tanskassa (+10 tapausta) somalialaishakijoiden määrä on pysynyt ennallaan. Koko EU:n alueella somalialaisturvapaikanhakijoiden määrä nousi 2800:n tapauksen verran.

Lähteet:
UNHCR Asylum trends Monthly data: January-December 2008
Maahanmuuttoviraston tilastot

Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa 2007 - 2009
Maa Q1/07 Q2/07 Q3/07 Q4/07 Q1/08 Q2/08 Q3/08 Q4/08 Q1/09 2007 2008 muutos %
Suomi 308 296 451 379 395 636 1231 1773 Q1 1505 4035 +168
Ruotsi 9,228 8,393 9,423 9,163 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 36,207 24,353 -33
Tanska 604 377 719 526 541 458 594 787 Q1 2,246 2,380 +6
Norja 1,215 1,233 1,927 2,153 2,478 2,915 4,682 4,356 Q1 6,528 14,431 +121
EU-27 221,954 202,911 -9

Johdatus maahanmuuttotilastoihin
(Linkkejä tilastoihin Suomesta ja ulkomailta, tilastojen ja määritelmien avausta)

Turvapaikanhakijat Suomessa 2004-2008 (kuva)

Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa 1995-2007 (kuva)

Ruotsin maahanmuuttotilastot (ruotsiksi)
Ruotsin kuukausittaiset turvapaikanhakijat

Turvapaikanhakijat Ruotsissa maittain vuosina 1984-2008 (pdf)

Tanskan maahanmuuttotilastot (englanniksi)

Maahanmuuttoon liittyvä rikollisuus

Ihmissalakuljetus
Laiton maahantulo
Laiton maassaolo
Pimeä työvoima
Ihmiskauppa

Pohjoismaat

http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/coming_to_dk.htm

Ruotsi

Rejeringskansliet: Försörjningskrav vid anhöriginvandring (Ehdot perheenyhdistämiselle Ruotsissa)

Tietoa ruotsinkielisestä Wikipediasta:
Migrationsverket (Maahanmuuttovirasto)
Asylsökande (Turvapaikanhakija)
Ensamkommande barn (Yksin saapuneet pakolaislapset)
Ankarbarn (Ankkurilapsi)

YLE: Ruotsi palauttaa vammaisia pakolaisia Irakiin (8.5.2008)

Turun Sanomat: Maahanmuuttoministeri Tobias Billström ei pelkää pakolaisia (23.5.2008)
HS: Ruotsi epäilee pakolaisten väärinkäyttävän paluutukisysteemiä (19.8.2008)

Muu Eurooppa

The Migration Information Source

Muu maailma

DNA-testit sukulaisuuden selvittämiseksi

MTV3: USA lopetti afrikkalaispakolaisten perheenyhdistämiset (21.8.2008)

USA: Bureau of Population, Refugees, and Migration: Fraud in Africa Priority Three (P-3) Program

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License