Ministeriöt ja virastot
Sisäasiainministeriö
Sisäasiainministeriö ohjaa Maahanmuuttovirastoa sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksia, joilla on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioista.
Henkilöstö
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen
Ylijohtaja Pentti Visanen
Maahanmuuttojohtajat
- Mervi Virtanen (kotouttaminen)
- Sirkku Päivärinne (kansainvälinen suojelu)
- Tuomo Kurri (muuttoliike)
Julkaisut
Monitori-lehti - Maahanmuuttoasioiden ajankohtaislehti
Maahanmuuttoasioiden poikkihallinnollinen ammattilehti käsittelee maahanmuuttopolitiikkaa, kotoutumista sekä rasismiin ja syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.
Maahanmuuttoa koskevat tiedotteet vuosittain
Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta, 2.10.2008 (pdf)
Julkaisusarjat: Maahanmuutto
Sisäasiainministeriön lainsäädäntöhankkeet, Maahanmuutto-osasto s.19-25 (pdf), heinäkuu 2008
Asiantuntijaelimet
Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)
Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. ETNOn tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.
ETNOn jäsenet
Valtakunnallisen ETNOn henkilöjäsenet (pdf)
Työjaoston kokoonpano (pdf)
ETNOn julkaisut
ETNOn toimintakertomus 2005-2008 (pdf)
Rasismin vastainen työ -työryhmän raportti 2006 (pdf)
Työelämän hyvät käytännöt seminaarien johtopäätökset vuonna 2007 (pdf)
Työnantajille tukea rekrytointitilanteisiin, uuden työntekijän perehdytykseen ja työssä oppimiseen
…
Positiivista erityiskohtelua tarvitaan, esim. opiskelija- ja/tai työharjoittelupaikka kiintiöillä
…
Maahanmuuttajataustaisten urakehityksen edistäminen valtarakenteissa
…
Arvioidaan kunkin työtehtävän todellinen kielitaitovaatimus ja tuetaan työntekijää ammattikielen opettelussa
Järjestöjen kotouttamisen ja etnisen yhdenvertaisuuden politiikka -työryhmän raportti 2007 (pdf)
Raportti Etnisten suhteiden foorumista 2008 (pdf)
Anni Sinnemäki sanoi, että tarvitaan kieli- ja täydennyskoulutusta sekä ennakkoluulojen ja rasismin purkamista. Hän myös muistutti, että esimerkiksi jos Posti ei olisi tehnyt päätöstä maahanmuuttajien rekrytoimisesta, posti ei enää kulkisi Suomessa.
…
Anni Sinnemäen mukaan seminaarissa oli sanottu monia järkeviä asioita järjestöjen toiminnan rahoittamisesta. Suomessa rahoitusta voi saada eri kanavista. Voitaisiin pohtia positiivisen diskriminoinnin hengessä, onko rakenteissa jotakin, mikä estää rahoituksen saamista.
Tietoa järjestöille ja sidosryhmille - Rahoituslähteet
Maahanmuuttovirasto
Maahanmuuttovirasto (entinen Ulkomaalaisvirasto) käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä, yksittäisiä henkilöitä koskevia asioita.
Ylijohtaja Jorma Vuorio
Johtajat
- Esko Repo (Turvapaikka)
- Heikki Taskinen (Maahanmuutto)
- Tiina Suominen (Kansalaisuus)
Maahanmuuttoon liittyvä sanasto
Maahanmuuttoasioihin liittyvää lainsäädäntöä
Maahanmuuttoviraston lehdistötiedotteet
Turvapaikanhakijoiden määrä ylitti 4 000 (15.1.2009)
Julkaisut
Maahanmuuttoviraston julkaisut ja esitteet
Oleskelulupa Suomeen, muut kuin EU/ETA-kansalaiset (pdf)
DNA-tutkimus oleskelulupahakemuksen yhteydessä (pdf)
Maahanmuuttoviraston neuvottelukunta
Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja, tehdä näitä koskevia aloitteita sekä tuoda jäsentensä asiantuntemus viraston käyttöön sen palvelutarjonnan järjestämisessä ja kehittämisessä.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio ja jäseninä toimikaudella 2008–2009:
Helsingin kaupunki
maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander
Ihmisoikeusliitto
asianajaja Kirsi Tarvainen
Suomen Pakolaisapu
toiminnanjohtaja Kim Remitz
Pakolaisneuvonta ry
toiminnanjohtaja Liisa Murto
SPR
pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg
Suomen Kuntaliitto
EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen
Elinkeinoelämän keskusliitto
asiantuntija Riitta Wärn
Vähemmistövaltuutetun toimisto
vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto
ylijohtaja Pentti Visanen
Sisäasiainministeriön poliisiosasto
lupahallintopäällikkö Anne Aaltonen
Opetushallitus
opetusneuvos Leena Nissilä
Rajavartiolaitos
kommodori Jukka Savolainen
Ulkoasiainministeriö
yksikön päällikkö Hilkka Nenonen
Joutsenon vastaanottokeskus
johtaja Maiju Kouki
Uudenmaan TE-keskus
erikoissuunnittelija Paula Karjalainen
Etnisten suhteiden neuvottelukunta
koulutuspäällikkö Atanas Aleksovski ja toiminnanjohtaja Reet Nurmi
SAK, STTK ja Akava
lakimies Janne Metsämäki
Rajavartiolaitos
Rajatarkastusviranomainen päättää eräissä poikkeustapauksissa viisumin myöntämisestä rajalla ja rajalla käännyttämisestä. Rajatarkastusviranomainen ja poliisi selvittävät myös turvapaikanhakijan henkilöllisyyden ja matkareitin.
Poliisi
Paikallispoliisi vastaanottaa lupahakemuksia maahanmuuttoasioissa sekä kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia, myöntää tietyissä tapauksissa oleskelulupia sekä paluuviisumeita, pidentää viisumeita ja päättää ulkomaalaisen käännyttämisestä. Paikallispoliisi suorittaa myös EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta ulkomaalaislain mukaisen rekisteröinnin sekä oleskelukorttien myöntämisen.
Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus Suomessa 2007 (pdf)
Mikko Joronen, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 72/2008
Selvitys käsittelee rasististen rikosten tiedonkeruujärjestelmää ja vuonna 2007 poliisin tietoon tulleita epäiltyjä rasistisia rikoksia.
Kunnat
Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille.
Kunnat.net: Monikulttuurisuus ja maahanmuutto
Lisääntyvä maahanmuutto saattaa aiheuttaa myös ongelmia vastaanottavalle yhteiskunnalle. Mahdollisia ongelmia voidaan ehkäistä tehokkailla opastus- ja kotouttamistoimilla. On syytä varautua myös siihen, että alkuvaiheessa maahanmuutto lisää julkisen sektorin kustannuksia.
Suomen kuntaliitto: Maahanmuuton haateita kunnille 2007 (doc)
Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa kunnissa hyvin moninaiset. Tulevaisuudessa tulisikin puhua yhteiskuntaa rikastuttavasta monikulttuurisuudesta pelkän maahanmuuton sijasta.
Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2004 (pdf)
Koulutuksen kannalta maahanmuuttajat jakautuvat neljään ryhmään:
• ammattitaitoiset ja korkeasti koulutetut
• koulunkäynnissään jo pitkälle edistyneet
• jonkin verran koulua käyneet
• koulua käymättömät luku- ja kirjoitustaidottomatKoulutuksen järjestämisessä ja resursoinnissa tulee nykyistä paremmin ottaa huomioon maahanmuuttajien yhä heterogeenistuva joukko. Luku- ja kirjoitustaidottomien koulutuksen järjestäminen on ongelmallista, etenkin kun siihen ryhmään kuuluu hyvin eri-ikäisiä ja osaamisvalmiuksiltaan hyvin eri tasolla olevia henkilöitä. Tämän kasvavan ryhmän opetuksen järjestämiseen tarvitaan valtion rahoitus riittävän pitkälle ajalle.
Työvoima- ja elinkeinokeskukset
Suomessa pakolaisten vastaanoton koordinoinnista ja hallinnosta huolehtii työministeriö ja alueellisena toimijana TE-keskus. Maahantuloon liittyvä vastaanotolla tarkoitetaan sekä pakolaisten, turvapaikanhakijoiden että tilapäistä suojelua saavien vastaanottoa. TE-keskus neuvottelee ja sopii kunnan kanssa mm. kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kuntalaiseksi ja maksaa kunnalle tästä aiheutuvat kustannukset.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja majoittamista varten on olemassa vastaanottokeskusverkosto, jota ylläpitävät kunnat, valtio ja Suomen Punainen Risti. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijalle järjestetään peruspalvelut turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi.
TE-keskus ohjaa ja valvoo alueellaan vastaanottokeskuksen toimintaa ja sopii vastaanottokeskuksen perustamisesta ja sen ylläpitämisestä tai mahdollisesta lakkauttamisesta turvapaikanhakijamäärien muuttuessa. TE-keskus vastaa myös alueellisen vastaanoton varautumis- ja valmiusasioiden suunnittelusta ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten sekä vapaaehtoisjärjestöjen, esim. Suomen Punaisen Ristin, kanssa.
Varsinais-Suomen TE-keskus: Maahanmuutto
Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)
Maassa toimii kolme alueellista etnisten suhteiden neuvottelukuntaa, joiden toimintaa TE-keskukset organisoivat. Neuvottelukunta antaa lausuntoja, tekee aloitteita ja esityksiä sekä järjestää mm. koulutus- ja muita tilaisuuksia etnisten vähemmistöjen aseman parantamiseksi.
* Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus koordinoi Pohjois-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukuntaa
* Varsinais-Suomen TE-keskus koordinoi Länsi-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukuntaa ja
* Pohjois-Karjalan TE-keskus koordinoi Itä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukuntaa.
Julkaisut
Selvitys maahanmuuttajien ohjauksen ja palveluiden organisoinnista pääkaupunkiseudulla 2008
Monikulttuurisuus työpaikoilla (pdf) 17.6.2008
Monikulttuurinen Varsinais-Suomi - Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015 (pdf) (10/2007)
Ohjelmassa korostuu kaksi keskeistä kehittämisaluetta, joihin liittyvät toimenpide-ehdotukset sisältyvät useaan eri toimenpidelinjaukseen:
• suomenkielen opetuksen tarjoaminen ja opetuskäytäntöjen mukauttaminen kaikille opetusta tarvitseville sekä
• koko väestölle kohdennetun asennekasvatuksen kehittäminen.
Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen
• Kuntien vastaanottovalmiuksien kehittäminen niin, että kaikki Varsinais-Suomen seutukunnat osallistuvat pakolaisten vastaanottoon vuonna 2010 ja Turun seudun suurilla kunnilla on pakolaisten vastaanottosopimus vuonna 2008
2.5.2. Suvaitsevaisuuden edistäminen koko väestön asennekasvatukseen panostamalla.
Järjestetään Varsinais-Suomessa viranomaisten, maahanmuuttajayhdistysten ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen asennekasvatuskampanja. Asennekasvatus sisältää sekä hyvien esimerkkien esille tuomista mediassa että myös ihmisten arkisten kohtaamisten kehittämistä. Monikulttuurisuuskoulutusta ja asennekasvatusta suunnataan koko väestölle, sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille: palveluja tuottaville ammattilaisille, johtohenkilöstölle ja kunnanjohtajille. Työyhteisöissä monikulttuurisuuskoulutusta järjestetään työyhteisöille ja esimiehille. Työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista ja seurantaa kehitetään.
• Valtion tukea kunnille pakolaisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kuluihin tulee korottaa
• Valtion kunnille maksamien korvausten määrä tulisi määritellä suhteessa vieraskielisten osuuteen kunnan väestöstä
Maahanmuuttajat osaajina ja voimavarana - Maahanmuuttajapolku-projektin loppuraportti 2007 (doc)
Keskusteluissa tuli ilmi, että maahanmuuttajataustaisista työnhakijoista oli keskusteltu useassa organisaatiossa rekrytoinnin näkökulmasta ja heitä oli myös rekrytoitu kohtuullisen runsaasti. Yleisenä viestinä ilmeni, että maahanmuuttajataustaisia palkataan erityisen mieluusti silloin, kun pätevyysodotukset täyttyvät.
Tähän liittyen mainittiin kuitenkin, että yleisenä työnsaannin vaatimuksena on suomen kielen hyvä kirjallinen ja suullinen taito. Tähän liittyi myös olettamus työnhakijan kyvystä ymmärtää työpaikkailmoitus riittävän hyvin. Hakemuksia pyydetään yleensä suomenkielellä, jossa samalla kontrolloidaan suomenkielen osaaminen.
Yleisimpien huomioiden mukaan uuden työntekijän rekrytointikriteerinä on hänen pätevyytensä kansallisuudesta, kulttuurista tai uskonnosta riippumatta. Muutamissa haastatteluissa tuli kuitenkin lisäksi esille, että jos työnhakijoina olisivat esimerkiksi suomalainen ja ulkomaalainen, joiden pätevyys on yhtäläinen, niin valituksi tulisi suomalainen. Sama todettiin verrattaessa tervettä ja vajaakuntoista työnhakijaa.
Rekrytoijan asenteiden lisäksi erilaisen ihmisen työllistymisen esteenä saattaa olla työkokemuksen puute ja tärkeiden asiakirjojen tai todistusten puuttuminen. Kielitaidon puutteet havaittiin isoksi esteeksi.
Erään haastatellun mukaan maahanmuuttajien rekrytoinnin esteenä oli luotettavan taustatiedon puuttuminen. Muutamien haastateltujen mielestä maahanmuuttajien paperit taas olivat olleet yllättävän hyvin kunnossa. Todistukset olivat kuitenkin puuttuneet monella, ja koulutus ja työkokemus olivat olleet epäselviä.
Työtehtävästä riippuen erityisenä haasteena todettiin säädetyt kvalifikaatiovaatimukset. Viime aikoina organisaatioissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota erilaisiin vastaavuussäädöksiin, jotta nämä esteet voitaisiin purkaa.