Puolueet

Puolueet

Puolueiden maahanmuuttopoliittinen linja ja kannanotot

Helsingin Sanomien selvitys kahdeksan eduskuntapuolueen maahanmuuttopolitiikasta niiden ohjelma-asiakirjojen ja puoluejohtajille lähetetyn kyselyn perusteella:
Puolueet ovat paneutuneet heikosti maahanmuuttopolitiikkaan (12.1.2009)

Kysely: Onko Suomen tähän asti harjoittama kotoutuspolitiikka ollut onnistunutta?
Kysely: Ratkaistaanko lähivuosien työvoimapula nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla?

Kokoomus

Kokoomusnuoret

Kokoomusnuoret: Ministeri Thorsin erottava (11.12.2008)

Kokoomusnuorten tavoiteohjelma 2008 (pdf)

- Työperäistä maahanmuuttoa on voimakkaasti edistettävä työ- ja opiskelulupien saannin osalta
- Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava ja pikakäännytyksen on oltava mahdollista
- Maahanmuuttajia ei saa käsitellä yhtenä kokonaisuutena uskonnollisen taustansa takia, vaan pyrkiä lokeroinnin sijasta integroimaan heidät suomalaiseen yhteiskuntaan
- Maahanmuuttajille tarjottavaa kielten opetusta on laajennettava

Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmän väliraportti - "Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen" (15.5.2009)

Kansanedustaja Arto Satosen raportti Kokoomuksen eduskuntaryhmälle työperusteisesta maahanmuutosta ja sen edistämisestä - "Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä" (2006)

SDP

Demarinuoret

Demarinuorten maahanmuuttopoliittinen ohjelma (pdf )

Tärkeä keino maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseen on puuttuminen työnantajien epäluuloisiin asenteisiin. Työnantajille suunnattu asennekasvatus ja työnantajien sekä työvoimatoimistojen tiiviimpi yhteistyö voi hälventää ennakkoluuloja. Kuntien tulee toimia esimerkkeinä palkkaamalla aiempaa enemmän maahanmuuttajia erilaisiin työtehtäviin. Rekrytoinneissa kiintiöt eivät kuitenkaan saa syrjäyttää pätevyyttä.

Turvapaikkashoppailusta tai ankkurilapsista puhuminen tulee lopettaa, ja turvapaikkauutisointi tulee pitää asiallisena ja tosiasioihin perustuvana. Esimerkiksi Suomeen vuonna 2004 yksin tulleista lapsista vain seitsemän sai perheenjäseniään Suomeen. Tällöin tuskin voidaan puhua laajamittaisesta ankkurilapsi-ilmiöstä.

Keskusta

Keskustan maahanmuuttopoliittinen selvitystyö 2002

Toisaalta Suomi on muita Pohjoismaita avokätisempi perheiden yhdistämisessä; maksamme hyväksyttyjen perheenjäsenten matkat Suomeen.

Vaikka turvapaikan saaneiden lukumäärä on pieni, hakijoista noin puolet on saanut viime vuosina luvan jäädä Suomeen. Heille on myönnetty oleskelulupia lähinnä painavasta humanitaarisesta syystä, mutta myös suojelun tarpeen perusteella. Oleskeluluvan saaneiden taloudelliset ja sosiaaliset edut ovat käytännössä samat kuin turvapaikan saaneilla.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro kotouttamisselonteon lähetekeskustelussa, eduskunta 7.10.2008

Kieliopintoja olisi hyvä tarjota jo maahanmuuttajan kotimaassa ja muuton jälkeen työn ohessa. […] Muun muassa kielten opiskelua pitäisi voida harjoittaa osin työaikana ja työnantaja voisi tukea vapaaehtoista opiskelua.

On tärkeää huomata, että joidenkin maahanmuuttajien kotimaassa tai asuinseudulla ei ole toimivaa demokratiaa, jonka vuoksi heidän omat kokemuksensa elinyhteisöistään ja esimerkiksi kyseisen maan viranomaisten toimista voivat olla hyvinkin raskaat. Nämä maahanmuuttajat eivät välttämättä voi ymmärtää suomalaista demokratiaa, jonka vuoksi muun muassa viranomaisten toimintaan kohtaan voi liittyä vahvojakin ennakkoluuloja ja epäilyjä.

Vihreät

Vihreät esittävät onnistuneen maahanmuuton teesit 2008
Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Suomessa tarvitaan uutta maahanmuuttopolitiikkaa 2007
Oikeutta ja kohtuutta turvapaikkapolitiikkaan 2006

Vihreät naiset (ViNa)

Vihreät Naiset jätti tutkintapyynnön helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun kirjoituksista (25.11.2008)
Vihreät Naiset jättää tutkintapyynnön helsinkiläisvaltuutetun raiskauspuheista (18.11.2008)

Vihreät nuoret ja opiskelijat (ViNO)

ViNOn puheenjohtajat: Alkuperäinen esitys ulkomaalaislaiksi hyvä (11.12.2008)

Diversity Management — ViNOn siirtolaisuusjulkaisu 2004 (pdf)

"Tässä julkaisussa siirtolaisuuden ja kehityksen suhdetta tarkastellaan toisaalta ruohonjuuritasolta, parempaa elämää itselleen ja perheelleen rakentavien siirtolaisten näkökulmasta ja toisaalta Euroopan unionin näkökulmasta, koska juuri siihen me EU:n kansalaisina voimme helpoiten vaikuttaa. Siksi kerromme siitä, mitä EU:n siirtolaisuuspolitiikka tarkoittaa siihen törmääville ja kuinka ihmiset toiminnallaan kamppailevat Euroopassa."

Vasemmistoliitto

Vasemmistonaiset

Tampereelle laadittava "Nollatoleranssi rasismille" -toimintaohjelma (17.12.2008)
Vasemmistonaiset: Kuluttajan suoja koskee myös Perussuomalaisten äänestäjiä (22.11.2008)

Vasemmistonuoret

Vasemmistonuorten maahanmuutto- ja maahanmuuttajapoliittinen asiakirja (2007)

Perussuomalaiset

RKP

Svenska Ungdom

2008: Politiskt program

Flyktingar som bott mer än tre år i Finland bör få permanent uppehållstillstånd.
Asylsökande som begår brott ska ta sitt straff men inte bli utvisade.
[…]
Utöver de existerande kriterierna bör personer som riskerar förföljelse på grund av sin sexuella läggning eller sitt kön
få rätt till uppehåll i Finland som politiska flyktingar.
[…]
I sådana fall där myndigheterna inte finner skäl till utvisning inom utsatt tid garanteras den asylsökande rätt till uppehållstillstånd. Lagstiftningen om snabbavvisning bör upphävas eftersom den äventyrar den sökandes rättssäkerhet.
[…]
Samtidigt bör återförening av familjemedlemmar prioriteras.

Maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2008, <pdf> (ruotsiksi) <pdf> (suomeksi)

Maahanmuuttopoliittinen kannanotto 2001 (pdf) (suomeksi)

Ulkomaalaiset joutuvat harva se päivä kohtaamaan suvaitsemattomuutta, rasismia ja väkivaltaa. Tuleva avoimempi maahanmuuttopolitiikka tarkoittaa sitä, että meidän on kohdattava ja ratkaistava nykyhetken ongelmat, sillä skini ei tulevaisuudessa(kaan) tule näkemään ulkomaisen IT-asiantuntijan ja turvapaikan hakijan välistä eroa. Jo nyt on nähtävissä että rasismin ja ulkomaalaisiin kohdistuvan väkivallan leimaamilla mailla on vaikeuksia ulkomaisen työvoiman saannissa.

Suomessa ja EU:ssa on jo nykyisellään huomattava maahanmuuttajaväestö, jota ei ole otettu käyttöön riittävän hyvin työvoimareservinä. Tiettyjen kansallisuuksien työttömyysaste on erittäin korkea ulkomaiden kansalaisten joukossa.

Tarvitaan mullistava asenteiden muutos koko yhteiskunnassamme, jotta ulkomainen työvoima pääsisi mukaan työelämään. Monet ulkomaalaiset ovat nykyään ikävässä kierteessä: ulkomaalaisen pitäisi voida tehdä työtä oppiakseen hallitsemaan suomen tai ruotsin kieltä; työnantaja asettaa erittäin hyvän kielitaidon työpaikan saamisen ehdoksi. Myös ennakkoluulot ja tietämättömyys voivat haitata ulkomaalaisten palkkaamista. Ellei asenneilmastomme muutu, suomalaisella yhteiskunnalla ei vastaisuudessakaan ole edellytyksiä ulkomaisen työvoiman integrointiin työmarkkinoilla. Rkp muistuttaa siitä, että kansainvälistyvä yhteiskuntaa merkitsee saamista ja antamista kaikille osapuolille, sekä suomalaisille että ulkomaalaisille.

Kummankin kansalliskielen vahva asema tarkoittaa sitä, että myös ruotsin kielen täytyy voida olla vaihtoehto maahanmuuttajalle. Monilla kaksikielisillä paikkakunnilla valinnan mahdollisuus on olemassa, mutta turhan usein suomi on ainoa vaihtoehto. Rkp on jo kauan esittänyt, että pakolaisilla tulisi olla mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia, ja tämän tulisi koskea kaikkia maahanmuuttajia.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License