Maahanmuuttopolitiikan toimijat ja vaikuttajat

Puolueet

Puolueiden maahanmuuttopoliittinen linja ja kannanotot

Helsingin Sanomien selvitys kahdeksan eduskuntapuolueen maahanmuuttopolitiikasta niiden ohjelma-asiakirjojen ja puoluejohtajille lähetetyn kyselyn perusteella:
Puolueet ovat paneutuneet heikosti maahanmuuttopolitiikkaan (12.1.2009)

Kysely: Onko Suomen tähän asti harjoittama kotoutuspolitiikka ollut onnistunutta?
Kysely: Ratkaistaanko lähivuosien työvoimapula nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla?

Kokoomus

Kokoomusnuoret

Kokoomusnuoret: Ministeri Thorsin erottava (11.12.2008)

Kokoomusnuorten tavoiteohjelma 2008 (pdf)

- Työperäistä maahanmuuttoa on voimakkaasti edistettävä työ- ja opiskelulupien saannin osalta
- Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava ja pikakäännytyksen on oltava mahdollista
- Maahanmuuttajia ei saa käsitellä yhtenä kokonaisuutena uskonnollisen taustansa takia, vaan pyrkiä lokeroinnin sijasta integroimaan heidät suomalaiseen yhteiskuntaan
- Maahanmuuttajille tarjottavaa kielten opetusta on laajennettava

Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmän väliraportti - "Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen" (15.5.2009)

Kansanedustaja Arto Satosen raportti Kokoomuksen eduskuntaryhmälle työperusteisesta maahanmuutosta ja sen edistämisestä - "Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä" (2006)

SDP

Demarinuoret

Demarinuorten maahanmuuttopoliittinen ohjelma (pdf )

Tärkeä keino maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseen on puuttuminen työnantajien epäluuloisiin asenteisiin. Työnantajille suunnattu asennekasvatus ja työnantajien sekä työvoimatoimistojen tiiviimpi yhteistyö voi hälventää ennakkoluuloja. Kuntien tulee toimia esimerkkeinä palkkaamalla aiempaa enemmän maahanmuuttajia erilaisiin työtehtäviin. Rekrytoinneissa kiintiöt eivät kuitenkaan saa syrjäyttää pätevyyttä.

Turvapaikkashoppailusta tai ankkurilapsista puhuminen tulee lopettaa, ja turvapaikkauutisointi tulee pitää asiallisena ja tosiasioihin perustuvana. Esimerkiksi Suomeen vuonna 2004 yksin tulleista lapsista vain seitsemän sai perheenjäseniään Suomeen. Tällöin tuskin voidaan puhua laajamittaisesta ankkurilapsi-ilmiöstä.

Keskusta

Keskustan maahanmuuttopoliittinen selvitystyö 2002

Toisaalta Suomi on muita Pohjoismaita avokätisempi perheiden yhdistämisessä; maksamme hyväksyttyjen perheenjäsenten matkat Suomeen.

Vaikka turvapaikan saaneiden lukumäärä on pieni, hakijoista noin puolet on saanut viime vuosina luvan jäädä Suomeen. Heille on myönnetty oleskelulupia lähinnä painavasta humanitaarisesta syystä, mutta myös suojelun tarpeen perusteella. Oleskeluluvan saaneiden taloudelliset ja sosiaaliset edut ovat käytännössä samat kuin turvapaikan saaneilla.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro kotouttamisselonteon lähetekeskustelussa, eduskunta 7.10.2008

Kieliopintoja olisi hyvä tarjota jo maahanmuuttajan kotimaassa ja muuton jälkeen työn ohessa. […] Muun muassa kielten opiskelua pitäisi voida harjoittaa osin työaikana ja työnantaja voisi tukea vapaaehtoista opiskelua.

On tärkeää huomata, että joidenkin maahanmuuttajien kotimaassa tai asuinseudulla ei ole toimivaa demokratiaa, jonka vuoksi heidän omat kokemuksensa elinyhteisöistään ja esimerkiksi kyseisen maan viranomaisten toimista voivat olla hyvinkin raskaat. Nämä maahanmuuttajat eivät välttämättä voi ymmärtää suomalaista demokratiaa, jonka vuoksi muun muassa viranomaisten toimintaan kohtaan voi liittyä vahvojakin ennakkoluuloja ja epäilyjä.

Vihreät

Vihreät esittävät onnistuneen maahanmuuton teesit 2008
Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Suomessa tarvitaan uutta maahanmuuttopolitiikkaa 2007
Oikeutta ja kohtuutta turvapaikkapolitiikkaan 2006

Vihreät naiset (ViNa)

Vihreät Naiset jätti tutkintapyynnön helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun kirjoituksista (25.11.2008)
Vihreät Naiset jättää tutkintapyynnön helsinkiläisvaltuutetun raiskauspuheista (18.11.2008)

Vihreät nuoret ja opiskelijat (ViNO)

ViNOn puheenjohtajat: Alkuperäinen esitys ulkomaalaislaiksi hyvä (11.12.2008)

Diversity Management — ViNOn siirtolaisuusjulkaisu 2004 (pdf)

"Tässä julkaisussa siirtolaisuuden ja kehityksen suhdetta tarkastellaan toisaalta ruohonjuuritasolta, parempaa elämää itselleen ja perheelleen rakentavien siirtolaisten näkökulmasta ja toisaalta Euroopan unionin näkökulmasta, koska juuri siihen me EU:n kansalaisina voimme helpoiten vaikuttaa. Siksi kerromme siitä, mitä EU:n siirtolaisuuspolitiikka tarkoittaa siihen törmääville ja kuinka ihmiset toiminnallaan kamppailevat Euroopassa."

Vasemmistoliitto

Vasemmistonaiset

Tampereelle laadittava "Nollatoleranssi rasismille" -toimintaohjelma (17.12.2008)
Vasemmistonaiset: Kuluttajan suoja koskee myös Perussuomalaisten äänestäjiä (22.11.2008)

Vasemmistonuoret

Vasemmistonuorten maahanmuutto- ja maahanmuuttajapoliittinen asiakirja (2007)

Perussuomalaiset

RKP

Svenska Ungdom

2008: Politiskt program

Flyktingar som bott mer än tre år i Finland bör få permanent uppehållstillstånd.
Asylsökande som begår brott ska ta sitt straff men inte bli utvisade.
[…]
Utöver de existerande kriterierna bör personer som riskerar förföljelse på grund av sin sexuella läggning eller sitt kön
få rätt till uppehåll i Finland som politiska flyktingar.
[…]
I sådana fall där myndigheterna inte finner skäl till utvisning inom utsatt tid garanteras den asylsökande rätt till uppehållstillstånd. Lagstiftningen om snabbavvisning bör upphävas eftersom den äventyrar den sökandes rättssäkerhet.
[…]
Samtidigt bör återförening av familjemedlemmar prioriteras.

Maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2008, <pdf> (ruotsiksi) <pdf> (suomeksi)

Maahanmuuttopoliittinen kannanotto 2001 (pdf) (suomeksi)

Ulkomaalaiset joutuvat harva se päivä kohtaamaan suvaitsemattomuutta, rasismia ja väkivaltaa. Tuleva avoimempi maahanmuuttopolitiikka tarkoittaa sitä, että meidän on kohdattava ja ratkaistava nykyhetken ongelmat, sillä skini ei tulevaisuudessa(kaan) tule näkemään ulkomaisen IT-asiantuntijan ja turvapaikan hakijan välistä eroa. Jo nyt on nähtävissä että rasismin ja ulkomaalaisiin kohdistuvan väkivallan leimaamilla mailla on vaikeuksia ulkomaisen työvoiman saannissa.

Suomessa ja EU:ssa on jo nykyisellään huomattava maahanmuuttajaväestö, jota ei ole otettu käyttöön riittävän hyvin työvoimareservinä. Tiettyjen kansallisuuksien työttömyysaste on erittäin korkea ulkomaiden kansalaisten joukossa.

Tarvitaan mullistava asenteiden muutos koko yhteiskunnassamme, jotta ulkomainen työvoima pääsisi mukaan työelämään. Monet ulkomaalaiset ovat nykyään ikävässä kierteessä: ulkomaalaisen pitäisi voida tehdä työtä oppiakseen hallitsemaan suomen tai ruotsin kieltä; työnantaja asettaa erittäin hyvän kielitaidon työpaikan saamisen ehdoksi. Myös ennakkoluulot ja tietämättömyys voivat haitata ulkomaalaisten palkkaamista. Ellei asenneilmastomme muutu, suomalaisella yhteiskunnalla ei vastaisuudessakaan ole edellytyksiä ulkomaisen työvoiman integrointiin työmarkkinoilla. Rkp muistuttaa siitä, että kansainvälistyvä yhteiskuntaa merkitsee saamista ja antamista kaikille osapuolille, sekä suomalaisille että ulkomaalaisille.

Kummankin kansalliskielen vahva asema tarkoittaa sitä, että myös ruotsin kielen täytyy voida olla vaihtoehto maahanmuuttajalle. Monilla kaksikielisillä paikkakunnilla valinnan mahdollisuus on olemassa, mutta turhan usein suomi on ainoa vaihtoehto. Rkp on jo kauan esittänyt, että pakolaisilla tulisi olla mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia, ja tämän tulisi koskea kaikkia maahanmuuttajia.

Ministeriöt ja virastot

Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö ohjaa Maahanmuuttovirastoa sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksia, joilla on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioista.

Henkilöstö

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen

Ylijohtaja Pentti Visanen

Maahanmuuttojohtajat

  • Mervi Virtanen (kotouttaminen)
  • Sirkku Päivärinne (kansainvälinen suojelu)
  • Tuomo Kurri (muuttoliike)

Julkaisut

Monitori-lehti - Maahanmuuttoasioiden ajankohtaislehti
Maahanmuuttoasioiden poikkihallinnollinen ammattilehti käsittelee maahanmuuttopolitiikkaa, kotoutumista sekä rasismiin ja syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.

Maahanmuuttoa koskevat tiedotteet vuosittain

Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta, 2.10.2008 (pdf)

Rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeusasioiden työryhmän loppuraportti 2007 (pdf)

Julkaisusarjat: Maahanmuutto

Sisäasiainministeriön lainsäädäntöhankkeet, Maahanmuutto-osasto s.19-25 (pdf), heinäkuu 2008

Asiantuntijaelimet

Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)

Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. ETNOn tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.

ETNOn jäsenet

Valtakunnallisen ETNOn henkilöjäsenet (pdf)

Työjaoston kokoonpano (pdf)

ETNOn julkaisut

ETNOn raportit ja selvitykset

ETNOn toimintakertomus 2005-2008 (pdf)

Rasismin vastainen työ -työryhmän raportti 2006 (pdf)

Työelämän hyvät käytännöt seminaarien johtopäätökset vuonna 2007 (pdf)

Työnantajille tukea rekrytointitilanteisiin, uuden työntekijän perehdytykseen ja työssä oppimiseen

Positiivista erityiskohtelua tarvitaan, esim. opiskelija- ja/tai työharjoittelupaikka kiintiöillä

Maahanmuuttajataustaisten urakehityksen edistäminen valtarakenteissa

Arvioidaan kunkin työtehtävän todellinen kielitaitovaatimus ja tuetaan työntekijää ammattikielen opettelussa

Järjestöjen kotouttamisen ja etnisen yhdenvertaisuuden politiikka -työryhmän raportti 2007 (pdf)

Raportti Etnisten suhteiden foorumista 2008 (pdf)

Anni Sinnemäki sanoi, että tarvitaan kieli- ja täydennyskoulutusta sekä ennakkoluulojen ja rasismin purkamista. Hän myös muistutti, että esimerkiksi jos Posti ei olisi tehnyt päätöstä maahanmuuttajien rekrytoimisesta, posti ei enää kulkisi Suomessa.

Anni Sinnemäen mukaan seminaarissa oli sanottu monia järkeviä asioita järjestöjen toiminnan rahoittamisesta. Suomessa rahoitusta voi saada eri kanavista. Voitaisiin pohtia positiivisen diskriminoinnin hengessä, onko rakenteissa jotakin, mikä estää rahoituksen saamista.

Tietoa järjestöille ja sidosryhmille - Rahoituslähteet

Maahanmuuttovirasto

Maahanmuuttovirasto (entinen Ulkomaalaisvirasto) käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä, yksittäisiä henkilöitä koskevia asioita.

Ylijohtaja Jorma Vuorio

Johtajat

  • Esko Repo (Turvapaikka)
  • Heikki Taskinen (Maahanmuutto)
  • Tiina Suominen (Kansalaisuus)

Maahanmuuttoon liittyvä sanasto

Maahanmuuttoasioihin liittyvää lainsäädäntöä

Maahanmuuttotilastot

Maahanmuuttoviraston lehdistötiedotteet

Turvapaikanhakijoiden määrä ylitti 4 000 (15.1.2009)

Julkaisut

Maahanmuuttoviraston julkaisut ja esitteet

Oleskelulupa Suomeen, muut kuin EU/ETA-kansalaiset (pdf)

DNA-tutkimus oleskelulupahakemuksen yhteydessä (pdf)

Maahanmuuttoviraston neuvottelukunta

Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja, tehdä näitä koskevia aloitteita sekä tuoda jäsentensä asiantuntemus viraston käyttöön sen palvelutarjonnan järjestämisessä ja kehittämisessä.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio ja jäseninä toimikaudella 2008–2009:

Helsingin kaupunki
maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander

Ihmisoikeusliitto
asianajaja Kirsi Tarvainen

Suomen Pakolaisapu
toiminnanjohtaja Kim Remitz

Pakolaisneuvonta ry
toiminnanjohtaja Liisa Murto

SPR
pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg

Suomen Kuntaliitto
EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen

Elinkeinoelämän keskusliitto
asiantuntija Riitta Wärn

Vähemmistövaltuutetun toimisto
vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto
ylijohtaja Pentti Visanen

Sisäasiainministeriön poliisiosasto
lupahallintopäällikkö Anne Aaltonen

Opetushallitus
opetusneuvos Leena Nissilä

Rajavartiolaitos
kommodori Jukka Savolainen

Ulkoasiainministeriö
yksikön päällikkö Hilkka Nenonen

Joutsenon vastaanottokeskus
johtaja Maiju Kouki

Uudenmaan TE-keskus
erikoissuunnittelija Paula Karjalainen

Etnisten suhteiden neuvottelukunta
koulutuspäällikkö Atanas Aleksovski ja toiminnanjohtaja Reet Nurmi

SAK, STTK ja Akava
lakimies Janne Metsämäki

Rajavartiolaitos

Rajatarkastusviranomainen päättää eräissä poikkeustapauksissa viisumin myöntämisestä rajalla ja rajalla käännyttämisestä. Rajatarkastusviranomainen ja poliisi selvittävät myös turvapaikanhakijan henkilöllisyyden ja matkareitin.

Poliisi

Paikallispoliisi vastaanottaa lupahakemuksia maahanmuuttoasioissa sekä kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia, myöntää tietyissä tapauksissa oleskelulupia sekä paluuviisumeita, pidentää viisumeita ja päättää ulkomaalaisen käännyttämisestä. Paikallispoliisi suorittaa myös EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta ulkomaalaislain mukaisen rekisteröinnin sekä oleskelukorttien myöntämisen.

Poliisi-lehti

Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus Suomessa 2007 (pdf)
Mikko Joronen, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 72/2008
Selvitys käsittelee rasististen rikosten tiedonkeruujärjestelmää ja vuonna 2007 poliisin tietoon tulleita epäiltyjä rasistisia rikoksia.

Kunnat

Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille.

Kunnat.net: Monikulttuurisuus ja maahanmuutto

Lisääntyvä maahanmuutto saattaa aiheuttaa myös ongelmia vastaanottavalle yhteiskunnalle. Mahdollisia ongelmia voidaan ehkäistä tehokkailla opastus- ja kotouttamistoimilla. On syytä varautua myös siihen, että alkuvaiheessa maahanmuutto lisää julkisen sektorin kustannuksia.

Suomen kuntaliitto: Maahanmuuton haateita kunnille 2007 (doc)

Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa kunnissa hyvin moninaiset. Tulevaisuudessa tulisikin puhua yhteiskuntaa rikastuttavasta monikulttuurisuudesta pelkän maahanmuuton sijasta.

Kuntien kotouttamisohjelmia

Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2004 (pdf)

Koulutuksen kannalta maahanmuuttajat jakautuvat neljään ryhmään:
• ammattitaitoiset ja korkeasti koulutetut
• koulunkäynnissään jo pitkälle edistyneet
• jonkin verran koulua käyneet
• koulua käymättömät luku- ja kirjoitustaidottomat

Koulutuksen järjestämisessä ja resursoinnissa tulee nykyistä paremmin ottaa huomioon maahanmuuttajien yhä heterogeenistuva joukko. Luku- ja kirjoitustaidottomien koulutuksen järjestäminen on ongelmallista, etenkin kun siihen ryhmään kuuluu hyvin eri-ikäisiä ja osaamisvalmiuksiltaan hyvin eri tasolla olevia henkilöitä. Tämän kasvavan ryhmän opetuksen järjestämiseen tarvitaan valtion rahoitus riittävän pitkälle ajalle.

Työvoima- ja elinkeinokeskukset

Suomessa pakolaisten vastaanoton koordinoinnista ja hallinnosta huolehtii työministeriö ja alueellisena toimijana TE-keskus. Maahantuloon liittyvä vastaanotolla tarkoitetaan sekä pakolaisten, turvapaikanhakijoiden että tilapäistä suojelua saavien vastaanottoa. TE-keskus neuvottelee ja sopii kunnan kanssa mm. kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kuntalaiseksi ja maksaa kunnalle tästä aiheutuvat kustannukset.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja majoittamista varten on olemassa vastaanottokeskusverkosto, jota ylläpitävät kunnat, valtio ja Suomen Punainen Risti. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijalle järjestetään peruspalvelut turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi.

TE-keskus ohjaa ja valvoo alueellaan vastaanottokeskuksen toimintaa ja sopii vastaanottokeskuksen perustamisesta ja sen ylläpitämisestä tai mahdollisesta lakkauttamisesta turvapaikanhakijamäärien muuttuessa. TE-keskus vastaa myös alueellisen vastaanoton varautumis- ja valmiusasioiden suunnittelusta ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten sekä vapaaehtoisjärjestöjen, esim. Suomen Punaisen Ristin, kanssa.

Varsinais-Suomen TE-keskus: Maahanmuutto

Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)
Maassa toimii kolme alueellista etnisten suhteiden neuvottelukuntaa, joiden toimintaa TE-keskukset organisoivat. Neuvottelukunta antaa lausuntoja, tekee aloitteita ja esityksiä sekä järjestää mm. koulutus- ja muita tilaisuuksia etnisten vähemmistöjen aseman parantamiseksi.

* Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus koordinoi Pohjois-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukuntaa
* Varsinais-Suomen TE-keskus koordinoi Länsi-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukuntaa ja
* Pohjois-Karjalan TE-keskus koordinoi Itä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukuntaa.

Julkaisut

Selvitys maahanmuuttajien ohjauksen ja palveluiden organisoinnista pääkaupunkiseudulla 2008

Monikulttuurisuus työpaikoilla (pdf) 17.6.2008

Monikulttuurinen Varsinais-Suomi - Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015 (pdf) (10/2007)

Ohjelmassa korostuu kaksi keskeistä kehittämisaluetta, joihin liittyvät toimenpide-ehdotukset sisältyvät useaan eri toimenpidelinjaukseen:
• suomenkielen opetuksen tarjoaminen ja opetuskäytäntöjen mukauttaminen kaikille opetusta tarvitseville sekä
• koko väestölle kohdennetun asennekasvatuksen kehittäminen.

Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen
• Kuntien vastaanottovalmiuksien kehittäminen niin, että kaikki Varsinais-Suomen seutukunnat osallistuvat pakolaisten vastaanottoon vuonna 2010 ja Turun seudun suurilla kunnilla on pakolaisten vastaanottosopimus vuonna 2008

2.5.2. Suvaitsevaisuuden edistäminen koko väestön asennekasvatukseen panostamalla.
Järjestetään Varsinais-Suomessa viranomaisten, maahanmuuttajayhdistysten ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen asennekasvatuskampanja. Asennekasvatus sisältää sekä hyvien esimerkkien esille tuomista mediassa että myös ihmisten arkisten kohtaamisten kehittämistä. Monikulttuurisuuskoulutusta ja asennekasvatusta suunnataan koko väestölle, sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille: palveluja tuottaville ammattilaisille, johtohenkilöstölle ja kunnanjohtajille. Työyhteisöissä monikulttuurisuuskoulutusta järjestetään työyhteisöille ja esimiehille. Työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista ja seurantaa kehitetään.

• Valtion tukea kunnille pakolaisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kuluihin tulee korottaa
• Valtion kunnille maksamien korvausten määrä tulisi määritellä suhteessa vieraskielisten osuuteen kunnan väestöstä

Maahanmuuttajat osaajina ja voimavarana - Maahanmuuttajapolku-projektin loppuraportti 2007 (doc)

Keskusteluissa tuli ilmi, että maahanmuuttajataustaisista työnhakijoista oli keskusteltu useassa organisaatiossa rekrytoinnin näkökulmasta ja heitä oli myös rekrytoitu kohtuullisen runsaasti. Yleisenä viestinä ilmeni, että maahanmuuttajataustaisia palkataan erityisen mieluusti silloin, kun pätevyysodotukset täyttyvät.

Tähän liittyen mainittiin kuitenkin, että yleisenä työnsaannin vaatimuksena on suomen kielen hyvä kirjallinen ja suullinen taito. Tähän liittyi myös olettamus työnhakijan kyvystä ymmärtää työpaikkailmoitus riittävän hyvin. Hakemuksia pyydetään yleensä suomenkielellä, jossa samalla kontrolloidaan suomenkielen osaaminen.

Yleisimpien huomioiden mukaan uuden työntekijän rekrytointikriteerinä on hänen pätevyytensä kansallisuudesta, kulttuurista tai uskonnosta riippumatta. Muutamissa haastatteluissa tuli kuitenkin lisäksi esille, että jos työnhakijoina olisivat esimerkiksi suomalainen ja ulkomaalainen, joiden pätevyys on yhtäläinen, niin valituksi tulisi suomalainen. Sama todettiin verrattaessa tervettä ja vajaakuntoista työnhakijaa.

Rekrytoijan asenteiden lisäksi erilaisen ihmisen työllistymisen esteenä saattaa olla työkokemuksen puute ja tärkeiden asiakirjojen tai todistusten puuttuminen. Kielitaidon puutteet havaittiin isoksi esteeksi.

Erään haastatellun mukaan maahanmuuttajien rekrytoinnin esteenä oli luotettavan taustatiedon puuttuminen. Muutamien haastateltujen mielestä maahanmuuttajien paperit taas olivat olleet yllättävän hyvin kunnossa. Todistukset olivat kuitenkin puuttuneet monella, ja koulutus ja työkokemus olivat olleet epäselviä.

Työtehtävästä riippuen erityisenä haasteena todettiin säädetyt kvalifikaatiovaatimukset. Viime aikoina organisaatioissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota erilaisiin vastaavuussäädöksiin, jotta nämä esteet voitaisiin purkaa.

Vähemmistövaltuutetun toimisto

Vähemmistövaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain mukaista etnisen syrjimättömyyden toteutumista Suomessa. Vähemmistövaltuutettu toimii ja vaikuttaa eri keinoin etnisen syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä puuttuu lausunnoin ja kannanotoin syrjintään.

Vähemmistövaltuutettu antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Vähemmistöasiain neuvottelukunta

VÄHEMMISTÖASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO 1.12.2008-30.11.2011

Puheenjohtaja:

vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää

Jäsenet:

oikeusministeriö
erityisasiantuntija Anna-Elina Pohjolainen
varajäsen: hallitusneuvos Mirja Kurkinen

opetusministeriö
suunnittelija Mikko Cortés Telléz
varajäsen: kulttuuriasiainneuvos Zabrina Holmström

sisäasiainministeriö
erityisasiantuntija Sinikka Keskinen
varajäsen: ylitarkastaja Harri Sivula

sosiaali- ja terveysministeriö
neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius
varajäsen: hallitussihteeri Antti Janas

työ- ja elinkeinoministeriö
ylitarkastaja Olli Sorainen
varajäsen: neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn

ulkoasiainministeriö
ulkoasiainsihteeri Janne Jokinen
varajäsen: lainsäädäntösihteeri Virpi Laukkanen

Maahanmuuttovirasto
asiakaspalvelujohtaja Hanna Koskinen
varajäsen: johtaja Jaana Vuorio

Suomen Kuntaliitto
erityisasiaintuntija Maria Rauman
varajäsen: johtaja Keijo Sahrman

Saamelaiskäräjät
puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
varajäsen: varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
asiantuntija Riitta Wärn
varajäsen: asiantuntija Mikko Räsänen

SAK ry
lakimies Anu-Tuija Lehto,
varajäsen: lakimies Paula Ilveskivi

Helsingin juutalainen seurakunta
asiamies Dan Kantor
varajäsen: hallintoneuvoston jäsen Penina Blankett

Ihmisoikeusliitto ry
asiantuntija Mikko Joronen
varajäsen: pääsihteeri Kristiina Kouros

Suomen Islamilainen Neuvosto
hallituksen puheenjohtaja Anas Hajjar
varajäsen: hallituksen tiedottaja Isra Lehtinen

Suomen Islam-seurakunta (suomalainen tataariyhteisö)
puheenjohtaja Okan Daher
varajäsen: varapuheenjohtaja Behiye Samaletdin

Suomen Romanifoorumi ry
toiminnanjohtajan sijainen Kyösti Florin
varajäsen: puheenjohtaja Tino Varjola

Suomen Somaliliitto ry
liiton sihteeri Sadiyo Dhuubow
varajäsen: liiton tiedottaja Saed Guled

Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry
hallituksen jäsen Irina Kapelian
varajäsen: puheenjohtaja Kyösti Kozlov

Tiedotusvälineet, toimittajat

Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat

Yleisradio

Vastaanottokeskukset

Wikipedia: Vastaanottokeskus

Maahanmuuttajatyön perustietopaketti (doc)

Helsingin Sanomat: Turvapaikkaa hakevien alaikäisten määrä hipoo ennätystä (16.8.2008)

YLE Uutiset: Uutisia vastaanottokeskuksista

(Tilanne vuoden 2009 alussa)

Helsingin VOK (Helsingin kaupunki)

Johtaja Leena Markkanen

Metsälän VOK (Helsingin kaupunki)

Pekka Nuutinen

Ilta-Sanomat: Syömälakko päättyi Metsälän vastaanottokeskuksessa (31.3.2008)

Joutsenon VOK

Johtaja Jari Kähkönen 1.1.2009 lähtien (entinen Maiju Kouki)

Joutsenon vastaanottokeskuksessa on 250-400 paikkaa ja 14-30 työntekijää.

Etelä-Saimaa: Joutsenon vastaanottokeskus kasvaa lähes tuplamittoihin (14.9.2008)
Joutseno: Vastaanottokeskus kipuaa katonrajaan (10.8.2008)
Kansanterveys: Pakolaiskeskuksen arkea (9/1999)

Kajaanin VOK

Johtaja Eira Ojalehto (vs)

YLE: Kajaanille ei etuja pakolaissopimuksiin (10.12.2008)

Kajaanin kaupungin kotouttamisohjelma 2007-2009 (pdf)

Kemin VOK (SPR)

Vastaava apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen

Kemin vastaanottokeskuksen majoituskapasiteetti on noin 150 paikkaa.

YLE: Kemin vastaanottokeskus laajenee huomattavasti (29.12.2008)
Pohjolan Sanomat: Ensimmäiset turvapaikanhakijat Kemin vastaanottokeskukseen (18.11.2008)
Pohjolan Sanomat: Kemiin 20 pakolaista lisää (21.10.2008)

Kontiolahden VOK (Oy)

Johtaja Tiina Päivinen

Karjalainen: Kontiolahden vastaanottokeskus toiminut 15 vuotta
Karjalainen: Työ vastaanottokeskuksissa entistä haasteellisempaa

Kotouttamisohjelma 2004- (pdf)

Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma 2008 - Kontiolahti

Kotkan VOK (Kotkan Kaupunki)

Johtaja Janne Autio (vs)

YLE: Kotkan vastaanottokeskus täpötäynnä (12.1.2009)
Kymen Sanomat Ensimmäiset pakolaislapset saapuivat Kotkaan (30.9.2008)

Kotkan maahanmuutto-ohjelma (pdf)

Moninaisuus voimavarana työyhteisöissä ja järjestöissä (pdf) (seminaari, Kotkan Maretarium 8.12.2004)

Oravaisten VOK

Johtaja Mats Hägglund

Iltalehti: Pohjalaisen toimittajille sakot kunnianloukkauksesta (18.1.2008)
Keskisuomalainen/STT: Pakolaiskeskusta verrattiin Pohjalaisessa natsien kuolemanleireihin (10.1.2008)

Oriveden VOK (SPR)

Oulun VOK

Johtaja Katja Kolehmainen

Oulun vastaanottokeskus on tällä haavaa 150-petinen ja alaikäisille paikkoja on 57. (Kaleva 25.8.2008)

Oulun vastaanottokeskus toimii Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston ohjauksessa.

Oulun vastaanottokeskuksen sivutoimipisteenä toimintansa käynnistää Pudasjärven vastaanottokeskus. Pudasjärven vastaanottokeskuksen toiminnassa keskitytään alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen, mihin paikkoja on varattu nelisenkymmentä.

YLE: Pudasjärveläisnuorten ja maahanmuuttajien välillä levotonta (31.12.2008)
Kaleva: Heikinharjun vastaanottokeskus ruuhkautunut (25.8.2008)
MTV3: Oulusta hävinneet kiinalaisnuoret taas kadoksissa (18.8.2006)

Oulun yliopiston interkulttuurinen opettajankoulutus: Turvapaikanhakijoiden elämäkertojen ymmärtäminen osana opettajan kasvua interkulttuurisuuteen

Pudasjärvi: Muutoksessa Mukana - monikulttuurisuuskoulutus valtaväestölle 2009

Muutoksessa Mukana - monikulttuurisuuskoulutuksen aikana syvennytään muuttuvan ja monimuotoistuvan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin ja odotuksiin. Koulutuksen tavoitteena on ajatteluttaa osallistujia sekä painottaa moninaisuuden olevan voimavara ja mahdollisuus kehittyä ja uudistua. Koulutuksessa korostetaan erilaisuusosaamista, mikä tarkoittaa sitä, että erilaisten yksilöiden vahvuudet saadaan parhaaseen käyttöön.

Punkalaitumen VOK (SPR)

Turun Sanomat: Kertaalleen lakkautettu Punkalaitumen vastaanottokeskus aukeaa uudestaan (16.10.2008)

Rovaniemen VOK (SPR)

Johtaja Ari Haaranen

MTV3: Bulgarialaisia turvapaikanhakijoita Lapissa (12.3.2005)
Verkkouutiset: Maahanmuuttajan elämää "välitilassa" (7.7.2000)

Rovaniemen kansainvälistymisstrategia (pdf)

Lapin maahanmuuttostrategia - Lappi aktiiviseksi maahanmuuttoalueeksi 2015 (pdf)

Turun VOK (SPR)

Johtaja Jaana Sikiö

Turun vastaanottokeskuksen historiikki (doc)

Tulossa

Jyväskylä

Keskisuomalainen: Jyväskylään lisää pakolaisia (20.1.2009)

Keski-Suomen TE-keskus esittääkin, että Jyväskylässä 50 pakolaisen kiintiö tuplattaisiin 100 paikkaan tänä vuonna. Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluiden johtaja Kati Turtiainen toivoo, että asia etenisi poliittisessa päätöksenteossa pikaisesti.

Lisäksi sisäasianministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut, että Jyväskylän seudulle perustettaisiin 24-paikkainen perheryhmäkoti pakolaislasten vastaanottamista varten. Ajatus saa kannatusta sekä TE-keskukselta että kaupungilta.

Tällä hetkellä perheryhmäkodin kaavaillaan sijoittuvan Säynätsaloon.

Rauma

Länsi-Suomi-lehti: Raumalta ei löydy valmiutta pakolaisryhmien vastaanotolle (15.1.2009)

Parikkala

Itä-Savo: Vastaanottokeskus Parikkalaan (28.11.2008)

Parikkalan kunnan ylläpitämän vastaanottokeskuksen toiminnassa on tarkoitus keskittyä alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden 15-17 -vuotiaiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja majoittamiseen, niin sanottuun tukiasumistoimintaan, mihin paikkoja on varattu 70 - 80.

Vastaanottokeskus tulee työllistämään 20 - 30 henkeä.

Forssa, Hämeenlinna

YLE: Neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta Forssaan (18.12.2008)

Neuvottelut turvapaikanhakijoiden sijoittamiseksi Forssaan ovat alkaneet.

Sisäasiainministeriö suosittaa, että toimivasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta löytyy paikat noin 150:lle ihmisille. Mikäli keskukseen sijoitetaan alaikäisiä, on sopiva paikkaluku 70, sanoo erikoissuunnittelija Leena Kallio.

Kallion mukaan Hämeen TE-keskus käynnistää myös neuvottelut turvapaikanhakijoiden sijoittamiseksi Lammille.

Hämeenlinnan kaupunki on esittänyt sisäasiainministeriölle, että Lammin Ronni on sopiva paikka turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi.

Vaasan vastaanottokeskus

Avataan helmi-maaliskuussa 2009. 150-paikkainen yksikkö aloittaa toimintansa 50-paikkaisena. Se työllistää 12 henkilöä.

YLE: Vastaanottokeskukseen kymmenkunta virkaa (13.1.2009)
YLE: Vaasaan sittenkin vastaanottokeskus (10.12.2008)
Ilkka: Vaasaan perustetaan vastaanottokeskus (10.12.2008)

Pietarsaari

YLE: Pietarsaari valmistautuu turvapaikanhakijoihin (9.1.2009)
Pietarsaaren Sanomat: Tyhjät kämpät turvapaikanhakijoille? (30.12.2008)

Kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat

Amnesty International

Amnestyn Suomen osasto on erikoistunut kymmeneen maantieteelliseen alueeseen. Amnesty pyrkii vaikuttamaan erikoistumisalueidensa ihmisoikeustilanteeseen monin eri tavoin - tiedottamalla, järjestämällä kampanjoita ja vaikuttamalla suoraan viranomaisiin. Maakohtaisessa työssä tärkeässä roolissa ovat vapaahtoisina asiantuntijoina toimivat maakoordinaattorit ja monet tiettyyn alueeseen erikoistuneet paikallisryhmät.

Amnesty International antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Teemat: Pakolaiset ja siirtolaiset

Kannanotot

Kansainvälisen suojelun tasoa ei saa heikentää ulkomaalaislaissa (12.12.2008)
Järjestöt: Pakolaiskiintiö kaksinkertaistettava (19.06.2008)
Turvapaikanhakijoiden säilöönottoa vältettävä (28.3.2008)

Demla ry

Suomen Demokraattiset Lakimiehet r.y. eli Demla perustettiin 1950-luvulla ”kansanvaltaisesti ajattelevien lakimiesten yhdyssiteeksi” ja ”levittämään demokraattista ajattelutapaa”. Tuohon aikaan puoluepoliittiset intohimot roihusivat ja tämä näkyi Demlan hallituksenkin kokoonpanossa. Demlan entinen nimi, Suomen Demokraattiset Lakimiehet r.y., juontaa kansainvälisestä International Association of Democratic Lawyers -järjestöstä (ks. http://www.iadllaw.org), jonka paikallisosastoksi Demla perustettiin. Kansainvälinen liitto sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946, Nürnbergin oikeudenkäyntiin osallistuneiden lakimiesten toimesta. Kansainvälisen liiton toiminta hiipui Euroopassa 1990-luvulla eikä Demlalla ole enää vuosiin ollut yhteyksiä IADL:iin.

Henkilöstö

Hallituksen puheenjohtaja Elina Castren

Hallituksen jäsenet

Markku Fredman, Johannes Heikkonen, Heini Kainulainen, Päivi Keskitalo, Johanna Kiesiläinen-Riihelä, Katja Kneckt, Hanna Laari, Husein Muhammed, Liisa Murto, Kati Nieminen, Martta October, Ville Punto, Antti Riihelä, Elina Sarelius, Kirsi Tarvainen, Olga Tchijik-Kinnunen, Marja Toivio-Kaasinen, Sari Vuori, Jaana Vuorio ja Tiina Väisänen.

Entiset puheenjohtajat:

1989 Martin Scheinin
1990 Johanna Suurpää

Markku Fredman: Demla r.y. – vähän yli 50 vuotta

Demla oli perustamassa Pakolaisneuvontapistettä, josta sittemmin kehittyi Pakolaisneuvonta r.y. Sillä on tätä kirjoitettaessakin puheenjohtajana Demlan edustaja. Voidaan sanoa, että Demla ulkoisti ulkomaalaisprojektinsa aika pitkälti Pakolaisneuvonnan kautta tapahtuvaksi
[…]
Kanteluita on tehty myös 2000-luvulla: kiinalaisen joukkotuhonnasta epäillyn johtajan immuniteetti, vartiointiliikkeiden kovat otteet, KRP:n perustelut professori Tatu Vanhasen rasistiseksi väitetyn haastattelun osalta.

Kesäseminaari 2006: Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys

ENAR-Finland

ENAR (European Network Against Racism) on Euroopan unionin maissa rasismia vastaan työskentelevien kansalaisjärjestöjen verkosto. ENAR -verkosto perustettiin vuonna 1998 ja sen piirissä toimii satoja kansalaisjärjestöjä. ENAR -verkosto toimii ja työskentelee rasismia, muukalaispelkoa, juutalaisvastaisuutta ja islamofobiaa vastaan.

Puheenjohtaja Ali Qassim

Vara-puheenjohtaja Hamed Shafae Normand

Jäsenjärjestöt Suomessa

Julkaisut

ENAR Shadow Report 2007: Racism in Finland (pdf), Authors: Jonna Roos, Percy Mashaire & Ali Qassim
ENAR Shadow Report 2006: Racism in Finland (pdf), Authors: Liisa Heikinheimo and Ali Qassim

Vastaus rasismiin Suomessa (tiedotuslehtinen)

[Strateginen käräjöinti]

Rasisminvastaisuus on melko uusi alue laeissa ja kansalaisjärjestöjen tehtävä on kasvattaa yleistä tietoisuutta niistä mahdollisuuksista, joita sillä on. Tästä johtuen strategisesta käräjöinnistä on tullut hyödyllinen asianajotekniikka, kansalaisjärjestöt voivat sekä suoranaisesti ottaa osaa strategiseen käräjöintiin että tukea muita keräämällä tietoa, arvioimalla mahdollisia uhreja ja ottamalla osaa asianajamiseen.

[EU ja rasisminvastaisuus]

Rasismilla on erityinen eurooppalainen dynamiikka. Euroopan siirtomaahistoria korostaa Euroopan roolia sekä historiallisten että nykyisten rasismin muotojen suojelijana, eikä 1900-luku luo positiivista valoa eurooppalaiseen lainsäätöön. Huolimatta pitkästä historiastaan Eurooppa on alkanut ottaa rasismin vakavasti vasta hiljattain. Euroopalla on velvollisuus sekä niitä ihmisiä kohtaan, jotka asuvat sen rajojen sisällä että kansainvälisesti ottaa johtava rooli sellaisen vision edistäjänä, johon kuuluu rasismista vapaa maailma.

ETMU ry

Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura

Familia Club

Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry

Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry on vuonna 1988 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Se kokoaa yhteen monikulttuurisuudesta kiinnostuneita syntyperäisiä suomalaisia ja eri maahanmuuttajaryhmiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Päämääränä on edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä ehkäistä ennakolta rasismia ja syrjäytymistä.

Familia Club on yksi monikulttuurisuustyön uranuurtajista Suomessa. Yhdistys edistää maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Tavoitteena on myös tukea maahanmuuttajien omaa kieltä ja kulttuuria.

Toimintaa tukevat mm. Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin kaupunki. Familia Club on Ystävyysseurojen liiton ja Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen jäsen.

Kokemuksia rasismista - Monikulttuuristen perheiden näkökulma kohtaamaansa rasismiin 2008
Sosionomi Terhi Hildenin ja Tiina Aallon opinnäytetyö monikulttuuristen perheiden rasismikokemuksista.

Päiväkodit tarvitsevat resursseja myös henkilökunnan kouluttamiseen lapsen kieleen ja kulttuuriin sekä lapsen monikulttuurisen identiteetin tukemiseen. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tarvitaan enemmän ja henkilökunnan kulttuurienväliseen kommunikointiin ja ymmärrykseen pitää kiinnittää huomiota. Tehokkaiden ja vaikuttavien antirasistisen työn menetelmien kehittäminen on haastavaa. Menetelmien on vastattava erilaisten kohderyhmien tarpeisiin. Uusien työmuotojen ja toimintamallien käytännön vaikuttavuutta on tutkittava ja antirasistisia työmuotoja käyttävien työntekijöiden kokemuksia on tärkeää kartoittaa.

Suomalaiset puhe- ja ajattelutavat uusintavat rasismia (Rastas 2008:262) eivätkä ne muutu ellei rasismiin ja syrjintään puututa ja reagoida. Toisinaan rasistiset asenteet ovat tiedostamattomia. Rasismin tunnustaminen ja tunnistaminen omassa kulttuurissa on haasteellista ja vaatii sosiaalialan työntekijöiltä kuuntelutaitoa sekä taitoa kohdata erilainen ihminen dialogisesti ja yhdenveroisesti. Rasismi ja syrjintä on kielletty myös laissa. Rasismin tunnistaminen, siihen puuttuminen, lain hyödyntäminen rasismia kohdanneiden asiakkaiden suojaksi ja yhteiskunnallinen antirasistinen työote ovat niitä ammatillisia valmiuksia, joita sosionomeina monikulttuurisessa asiakastyössä tarvitsemme.

Ihmisoikeusinstituutti

Ihmisoikeusinstituutti perustettiin vuonna 1985 Åbo Akademin oikeustieteiden laitoksen yhteyteen. Instituutin toiminta rahoitetaan osittain yliopiston varoista (Opetusministeriö), osin ulkoisella projektikohtaisella rahoituksella. Tärkeimmät projektirahoittajat ovat Suomen ulkoministeriö, opetusministeriö, Suomen Akatemia, Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto.

Instituutin tarkoitus on edistää tutkimusta, tarjota opetusta ja levittää ihmisoikeuksien suojeluun liittyvää tietoa. Instituutti avustaa ihmisoikeuksien tutkimuksessa, käytäntöjen luomisessa ja ihmisoikeustiedon julkistamisessa monia ulkopuolisia laitoksia mukaan lukien muut yliopistot, viranomaiset ja tiedotusvälineet.

Ihmisoikeusinstituutti antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Henkilöstö

Johtaja Elina Pirjatanniemi 2008 -
Varajohtaja Catarina Krause

Martin Scheinin toimi johtajana 1998-2008

Julkaisut

Selvitys 10 maahanmuuttoon ja turvapaikkaan liittyvän direktiivin kansallisesta soveltamisesta

On-line julkaisut

Ihmisoikeusliitto

Ihmisoikeusliitto ry on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yleinen ihmisoikeusjärjestö, joka perustettiin vuonna 1979. Ihmisoikeusliitto jatkaa toiminnallaan jo vuonna 1935 perustetun ja myöhemmin lakkautetun Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liiton työtä.

Liiton päätavoitteena on Suomen ihmisoikeustilanteen valvominen ja kehittäminen. Toiminnan tarkoituksena on tehdä ihmisoikeuksia tunnetuksi sekä torjua ja vastustaa ihmisoikeusloukkauksia kotimaassa ja ulkomailla.

Liitto saa valtionapua, jolla katetaan osa menoista. Toimintaa rahoitetaan myös muun muassa EU:lta ja RAY:ltä sekä eri ministeriöiltä ja säätiöiltä saatavien avustusten ja sopimusten turvin. Myös jäsenmaksut ja lahjoitukset muodostavat tärkeän osan rahoitusta. Ihmisoikeusliitolla on noin 600 jäsentä.

Henkilöstö

Pääsihteeri Kristiina Kouros

Tiedottaja Susan Villa

Johtokunnan puheenjohtaja Tuomas Ojanen

Varapuheenjohtajat Maija Sakslin, Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä.

Johtokunnan jäsenet Pentti Arajärvi, Memo Bilici, Lena Bremer, Pauliina Feodoroff, Heidi Hautala, Juhani Kortteinen, Jukka Kumpuvuori, Tapio Lappi-Seppälä, Päivi Majaniemi, Liisa Murto, Aila Paloniemi, Anna-Elina Pohjolainen, Helena Ranta, Martin Scheinin, Matti Similä, Kirsi Tarvainen, Olga Tchijik-Kinnunen, Reetta Toivanen.

Toiminta

Ihmisoikeusliitto koordinoi valtakunnallista Rasismin ja muukalaispelon vastaista RASMUS-verkostoa, joka toimii rasismia vastaan ja edistää monikulttuurisuuden hyväksymistä yhteiskunnassa.

Vuonna 2002 käynnistynyt KokoNainen tähtää tyttöjen ja naisten ympärileikkausten lopettamiseen.

Kannanotot

Poikien ympärileikkauksia säädeltävä lailla (doc) (18.12.2008)

Julkaisut

Rasismi Suomessa 2003 (pdf)

Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2004 (pdf)

Rasismi ja etninen syrjintä – ajatuksia ja tekoja

Valtakunnansyyttäjälle annettiin vuonna 2004 voimaantulleella lailla merkittävä mahdollisuus puuttua mediassa esiintyvään etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään ja rasismiin. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä antaa valtakunnansyyttäjälle päätäntävallan nostaa syyte kaikista julkaistun viestin sisältöön perustuvista, virallisen syytteen alaisista rikoksista. Laki astui voimaan 1.1.2004 ja sillä korvattiin painovapaus- ja radiovastuulait. Ennen lain voimaan tuloa kannevalta oli kuulunut oikeusministeriölle. Uusi sääntely koskee osin myös internetiä.

Mielipidekirjoituksessaan Hilden-Paajanen ja Rastas painottivat, että rasistinen väkivalta on erittäin vakava ongelma. He kummeksuivat suojelupoliisin edustajan lausuntoa, jonka mukaan kyseessä ei ole ”niin suuri ongelma kuin otsikoihin nousevat yksittäiset tappelut antaisivat aiheen olettaa”. Tutkijat painottivat, että ongelma on huomattavasti suurempi kuin lehtiotsikot antavat olettaa:
”Vähemmistöille ja heidän läheisilleen se merkitsee liikkumavapauden rajoittumista, pelkoa ja akuuttia väkivallan uhkaa. Rasismia käsittelevän tutkimuksen valossa tuo pelko on hyvin perusteltua. Skinien uhkailun ja häirinnän vuoksi eivät ainoastaan lapset ja nuoret vaan myös aikuiset joutuvat rajoittamaan liikkumistaan julkisilla paikoilla, myös Tampereella. Tietoisuus siitä, että voi milloin hyvänsä joutua väkivallan uhriksi on raskas taakka. Aikuiset eivät ole ainoita skinien väkivallan uhreja. Suomessakin myös lapsia on pahoinpidelty sairaalakuntoon.”

Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005 (pdf)

Lähes 60 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti vastustavansa maahanmuuttoa. Tämä on neljänneksi korkein luku 19 maan joukossa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa luku oli alle 15 prosenttia. Monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden vastustus oli Suomessa noin Euroopan keskitasoa. Eurobarometrin mukaan Suomessa 23,5 prosenttia vastaajista vastusti monikulttuurisuutta, ja ESS:n tuloksissa noin 45 prosenttia vastaajista osoitti tukevansa monimuotoisuuden vastaisia väittämiä.
[…]
Joka kymmenes hyväksyi täysin väittämän, jonka mukaan ”on tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut” ja vain hieman yli joka kolmas oli täysin eri mieltä. Jopa 45 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ” joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa” kanssa.
[…]
Luvut saattavat olla merkkejä siitä, että niin sanottuun kulttuurirasismiin perustuva ajattelu on yleistymässä.
[…]
Varauksellisimmat asenteet olivat 15–17-vuotiailla pojilla ja eläkeikäisillä. Joka neljäs nuori poika piti itseään rasistina ja ainakin osittain tuki skinheadien maahanmuuttajavastaista toimintaa.

Syrjintä Suomessa 2006 (pdf)

Suomessa asuvien muslimien suhtautumisesta perhearvoihin ja perhelainsäädäntöön (selvitys kokonaisuudessaan, pdf), (yhteenveto, pdf)

Budjetti ja rahoitus

Yhteydet

Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa)

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö. Kepan yli 270 jäsentä seuraavat kehityspolitiikkaa tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Julkaisut

Kumppani-lehti

Kirkko

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema on määritelty valtakunnan yleisessä lainsäädännössä.

Kirkon johto, seurakunnat

Kirkko turvapaikkana -sivut
(sivuilla esim. uutislinkkejä Naze Aghain tapauksesta syksyllä 2007)

Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) Kirkko turvapaikkana -opas (pdf)

Kotimaa: Thorsilta vahva tuki kirkkojen turvapaikkaoppaalle (31.7.2007)

Enemmistö kirkkoherroista valmis rikkomaan kohtuuttomalta tuntuvaa lakia (15.9.2007)

Kirkkohallitus: Ihmisoikeuksia on kunnioitettava EU:n paluu- ja palauttamispolitiikassa (11.4.2008)

Kirkon ulkomaanapu

Kirkon ulkomaanapu antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

MLL on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon.

MLL antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Monika-Naiset

Monika-Naiset Liitto ry - Monien kultturien naiset yhteistyössä

Toiminnanjohtaja
Reet Nurmi

Monika-Naiset liitto ry on eri etnisiin ryhmiin kuuluvien naisten monikulttuurinen järjestö. Vuonna 1998 perustettu liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen keskusjärjestönä, kehittää ja tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille, sekä tarjoaa koulutusta maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin kohdistuvan väkivallan tunnistamisessa ja ehkäisemisessä sekä uhrien auttamisessa.

Tavoitteet

  • tarjoaa ja kehittää palveluja pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille, -tytöille ja -lapsille
  • ehkäisee maahanmuuttajanaisten syrjäytymistä ja tukee heidän kotoutumistaan Suomeen
  • toimii maahanmuuttajanaisten järjestöjen yhteisenä vaikuttamiskanavana tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja monikulttuurisuuden edistämiseksi ja naisten voimavaraistamiseksi.

Naisasialiitto Unioni

Kannanottoja

Lausunto maahanmuuttohallinnon kehittämisestä (17.6.2008)

Naisasialiitto Unionin näkemyksiä Ole Norrbackin tekemästä selvityksestä "Maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston toiminnan kehittäminen"

[…]

Naisasialiitto Unioni pitää tärkeänä sitä, että maahanmuuttoviranomaiset mutta myös kaikki maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät viranomaiset (esim. sosiaalistyöntekijät, opettajat, terveydenhuollon ammattilaiset) koulutetaan niin, että he tuntisivat paremmin maahanmuuton taustoja, kulttuurisia tekijöitä sekä olisivat tietoisia maahanmuuttajien yhteiskunnallisesta asemasta Suomessa myös erityisryhmien osalta.
[…]
Kokonaisuudessaan Naisasialiitto Unioni ehdottaa, että tulevaisuudessa maahanmuuttopolitiikassa, mutta myös sitä koskevassa viranomaistoiminnassa ymmärrettäisiin kotoutuminen ja integraatio moniulotteisena prosessina, joka kattaa myös suomalaisen yhteiskunnan valmiudet monikulttuurisissa kysymyksissä. Kotoutumista ei ole järkevää käsitellä ainoastaan maahanmuuttajiin liittyvänä kysymyksenä, vaan on pohdittava tarkoin sitä, miten suomalaista asenneilmastoa parannetaan, rasismia sekä syrjintää kitketään ja etnistä yhdenvertaisuutta lisätään. Tämä edellyttää monikulttuuristen kysymysten huomioimista myös sellaisessa viranomais- ja palvelutoiminnassa, joka ei sinänsä ole tekemisissä maahanmuuttajien kanssa.

[…]

Vastaanottokeskusten asema (sivut 18-20)

Naisasialiitto Unionin mielestä on virhe siirtää vastaanottokeskukset Maahanmuuttoviraston alaisuuteen. Turvapaikanhaussa saattaa viranomaistoiminnassa ilmetä virheitä ja jopa väärinkäytöksiä, ja näiden ehkäisyn kannalta on oleellista, että vastaanotto ja lupien myöntäminen on erotettu toisistaan. Vastaanottokeskusten työntekijöiden pitää olla riippumattomia päätöksenteosta.

Nopeutettu turvapaikkamenettely (sivut 21-22)

Naisasialiitto pitää kyseenalaisena nopeutetun turvapaikkamenettelyn tehostamista, joka korostaisi entisestään poliisitutkinnan roolia - suuntaus, joka on vastoin muun muassa vähemmistövaltuutetun näkemystä. Useat eri kansainväliset järjestöt ja tahot ovat kritisoineet Suomen nopeutettua turvapaikkamenettelyä siitä, ettei se huomioi turvapaikkahakijoiden oikeusturvaa ja että se mahdollistaa sen, että ihmisiä pikakäännytetään Suomesta ilman asiallista ja perinpohjaista selvitystä. Naisasialiitto Unioni yhtyy monien kansalaisjärjestöjen näkemykseen siitä, että määräajoista olisi luovuttava ja sen sijaan taattava, että kaikki turvapaikkahakemukset käsitellään huolellisesti ja perusteellisesti.

Työvoiman maahanmuutto (sivut 29 ja 34)

Selvityksessä korostetaan työnantajien ja Suomen ulkomaisten edustustojen vastuuta Suomeen työskentelemään tulevien informoinnissa ja kouluttamisessa. Lisäksi todetaan, että Suomeen työllisyyssyistä muuttavien ja heidän perheenjäsentensä pitää saada täällä koulutustaan vastaavaa työtä. Tavoite on hyvä, mutta sen saavuttaminen vaatii erityistoimia ja resursseja.

[…]
Sukupuoleen perustuvan vainon huomioiminen turvapaikkakäsittelyssä

Naisasialiitto Unioni pitää valitettavana sitä, ettei selvityksessä käsitellä sukupuolisensitiivisesti maahanmuuttaja-asiakkaitten tarpeita. Yksi oleellisimmista puutteista liittyy turvapaikka-menettelyssä tällä hetkellä siihen, ettei sukupuoleen perustuva vaino ole edelleenkään riittävä syy turvapaikan saamiselle. Ulkomaalaislakia tuleekin tästä syystä muuttaa. Muun muassa sukuelinten silpomista, pakkoavioliittoa, pakkoabortteja tai lähisuhdeväkivaltaa pakenevia naisia on suojeltava myöntämällä heille turvapaikka, ja tästä on laadittava selkeät ohjeistukset maahanmuuttovirastolle. Lisäksi ulkomaalaislain muutoksen yhteydessä pitää ottaa harkintaan lain perhekäsityksen muuttaminen siten, että perheeseen katsotaan kuuluviksi myös esimerkiksi omat vanhemmat.

Pakolaisapu

Suomen Pakolaisapu on kansainvälisen pakolaistyön asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on edistää pakolaisten ja paluumuuttajien perusoikeuksia.

Pakolaisavun työ kotimaassa on tiedotus-, koulutus- ja sosiaalityötä. Ulkomailla työ on pakolaisleirien aikuiskoulutusta ja nuorisotyötä sekä paluumuuttajayhteisöjen tukemista kriiseistä toipuvissa yhteiskunnissa.

Kannanottoja

Pakolaisten vastaanoton ja maahanmuuttajien kotouttamisen resursseja korotettava valtion talousarviossa (26.9.2008)
Järjestöt esittävät pakolaiskiintiön kaksinkertaistamista (19.6.2008)

Julkaisuja

Pakolainen-lehti

Paossa maailmalla -oppimateriaali peruskouluun

Pakolaisneuvonta

Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikka- ja pakolaispolitiikan kehitystä.

Pakolaisneuvonta antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

Julkaisut

10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista (pdf)

Pakolaistietoa toimittajille –esite

Euroopan rooli pakolaisten suojelussa -seminaarin satoa (18.9.2006)

Pelastakaa lapset r.y.

Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lasten oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla.

Rasmus

Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto

Rasmus on valtakunnallinen rasismin ja muukalaispelon vastaista työtä ja monikulttuurisuutta ja ihmisoikeuksia edistävien tahojen ja toimijoiden verkosto, jonka koordinoijana ja sihteeristönä toimii Ihmisoikeusliitto.

Jäsenjärjestöjä

Tukiryhmä

Suomen Punainen Risti (SPR)

Suomen Punainen Risti toimii yli 90 000 jäsenen ja noin 45 000 aktiivisen vapaaehtoisen voimin. Olemme yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä.

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö keskittyy kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on monipuolinen: ensiapukoulutus, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, nuorten auttamiseen keskittynyt työ, vanhustoiminta jne.

SPR antoi lausunnon uudesta ulkomaalaislaista. Asiakirja ei ole esillä internetissä.

UNHCR

UNHCR:n Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1985. Tällä hetkellä meillä on kaksitoista työntekijää Tukholmassa ja yksi Vilnassa, Liettuassa.

Toimisto hoitaa muun muassa pakolais- ja turvapaikkaoikeutta koskevia oikeudellisia asioita, neuvoo ja kouluttaa hallituksia, viranomaisia ja järjestöjä pakolaisiin liittyvässä lainsäädännössä, tiedottaa pakolaisasioista ja osallistuu varainhankintaan.

Baltic Nordic Headlines
A press review with summaries of asylum and refugee-related articles in regional media.

Baltic Nordic Headlines Archives
Archive of monthly summaries of asylum and refugee-related articles in regional media.

Vapaa liikkuvuus

Vapaa liikkuvuus –verkosto tukee siirtolaisten kamppailuja oikeuksiensa puolesta. Olemme olleet mukana järjestämässä vastarintaa karkotuksia vastaan ja kampanjoimassa turvapaikanhakijoiden oleskeluoikeuden puolesta. Lisäksi tuotamme ja jaamme tietoa liikkumisen kontrolleista, niiden seurauksista ja taisteluista niitä vastaan Suomessa ja maailmalla.

Väestöliitto

Väestöliiton Kotipuu on osaamis- ja resurssikeskus, joka toimii maahanmuuttajien perhe-elämään, lastenkasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvien kysymysten alueella. Perhe on maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta tärkeä voimavara. Sosiaalisten suhteiden katkeaminen, nopea kulttuurinen muutos ja uusi kieli ovat haasteita perheiden hyvinvoinnille.

Perheen tukeminen edistää sopeutumista uuteen yhteiskuntaan ja ylläpitää hyvinvointia. Kotipuussa kehitetään ja tehdään monikulttuurista perhetyötä, joka tähtää ongelmien ennaltaehkäisyyn. Vaikuttamistyö on tärkeä osa Kotipuun toimintaa. Toiminnan tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistäminen.

Julkisen sektorin toimijoille ja järjestöille Kotipuu tarjoaa koulutusta, alustuksia ja luentoja, konsultaatiota, toimintamalleja ja kumppanuutta. Tuotamme myös materiaaleja ja julkaisuja monikulttuurisen työn tueksi.

Maahanmuuttajaperheille Kotipuu tarjoaa neuvontaa perheen ihmissuhteisiin ja lastenkasvatukseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Järjestämme vertaisryhmiä vanhemmille yhteistyössä maahanmuuttajien omien yhdistysten, julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa. Julkaisemme myös lastenkasvatusta tukevia oppaita eri kielillä.

Kotipuussa toimii erikielisiä monikulttuurisuuden asiantuntijoita.

Väestöliiton monikulttuurinen työ

Toiminta

Kotipuu tekee vaikuttamistyötä monella tasolla. Osana Väestöliiton toimintaa Kotipuu mm. kommentoi ja antaa lausuntoja uusista lakialoitteista ja politiikkaohjelmista huomioiden monikulttuurisuuden ja etnisen tasa-arvon näkökulman toteutumista ja tuoden esiin maahanmuuttajien erityisiä tarpeita.

Kotipuulla on edustaja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Syrjäytymisen ennaltaehkäisy -työryhmässä sekä pysyvä asiantuntija Lapsiasiain neuvottelukunnassa.

Kotipuun edustaja toimii myös mm. Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajaohjelman ohjausryhmässä ja Lastensuojelun Keskusliiton Monikulttuurisuus-toimikunnassa. Tämän lisäksi toimimme myös joidenkin projektien ohjausryhmissä ja neuvottelukunnissa.

Kotipuu toimii aktiivisesti myös pakolais- ja lapsijärjestöjen Lapsen etu-verkostossa. Myös Väestöliiton sisällä tuomme monikulttuurisuuden näkökulmaa esille eri toiminnoissa sekä mm. Väestöliiton perhepoliittisessa ohjelmassa.

Kannanotot

Meri-Sisko Eskola: Maahanmuutto ja vastuu kotoutumisen edistämisestä (13.1.2009)

Julkinen keskustelu maahanmuutosta on vilkastunut viime aikoina. Se on hyvä, joskin keskustelua näyttää olevan vaikeaa käydä ilman yleistyksiä ja siitä johtuvia vääriä mielikuvia. Usein myös saamme väärän kuvan Suomeen tapahtuvan maahanmuuton mittasuhteista. Tosiasiassa Suomeen ei virtaa maahanmuuttajia, eikä tänne ei ole tulvinut turvapaikanhakijoita. Muihin Euroopan maihin verrattuna muutto on ollut määrällisesti pientä.

Maahanmuuttajien määrät ovat Suomessa edelleen vähäisiä, joten sekä muutto että kotouttaminen ovat hyvin hallittavissa.

Vetoomus eduskuntarymille: Lisää resursseja hyvään kotoutumiseen (26.9.2008)

Maahanmuuttajajärjestöt, yhteistyöelimet

Espoo

Monikulttuuriasiain neuvottelukunta

Espoo: Kaupungin monimuotoisuussuunnitelma (sisältää tasa-arvosuunnitelman) 2008-2009 (pdf)

Espoo: Kotouttamisohjelma

Maahanmuuttajat ovat metropolialueen voimavara (pdf) 2004

Rekrytointitilanteissa tapahtuvan syrjinnän estämiseksi voitaisiin ottaa käytännöksi kutsua muodolliset pätevyysvaatimukset täyttävät maahanmuuttajahakijat työhaastatteluun, mikäli heitä on hakijoiden joukossa. Kunnan ja valtion tulee olla hyvänä esimerkkinä ja lisättävä maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan rekrytointia.

Helsinki

Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto

Maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander

Annika Forsanderin kirjat ja artikkelit

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta

Monimuotoisuuden kehittämisohjelma 2008

Helsingin maahanmuuttoaiheiset ESR-hankkeet

Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen (pdf)

Rasismi kaikissa muodoissaan on kaupungin toiminnassa kielletty. Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä.
[…]
Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein.
[…]
Etninen tausta ei siten ole merkityksellinen seikka esimerkiksi työhönottotilanteessa.
[…]
Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.
[…]
Lisätään etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien ja maahanmuuttajien palkkaamista esimiestehtäviin.

Maahanmuuttajaneuvostot

Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE)

Islamilaisen Neuvoston tarkoituksena on toimia yhteistyöelimenä ja keskustelufoorumina islamilaisille yhteisöille Suomessa. Neuvosto edistää eri islamilaisten tahojen kuten uskonnollisten yhteisöjen ja yhdistysten yhteistyötä ja toimintaa.

Neuvosto toimii keskustelukumppanina ja islamilaisten yhteisöjen edustajana viranomaisten ja eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa käytävissä keskusteluissa.

Islamilaiset Yhdyskunnat

Islamilainen puolue

Puolueohjelma

Media

Helsingin Sanomat: Islamilaisen puolueen kieltämiselle ei laillisia perusteita (16.2.2008)
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen (21.9.2007)
Suomen Islamilaisen Neuvoston kannanotto islamilaisesta puolueesta

Suomen Somaliliitto ry

Henkilöstö

Hallituksen puheenjohtaja Said Aden

Varapuheenjohtaja Arshe Said

Tiedottaja Saed Guled

Tavoitteet

Hallituksen tärkeimmät tavoitteet 2008 - 2009 kaudelle ovat:

  • Suomessa asuvien somaliyhteisöjen ja eri osissa Suomessa toimivien somalialaisten järjestöjen yhteistyön edistäminen
  • Hallituksen tavoitteena on edistää yhteistyössä muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa Suomessa asuvien somaleiden asioita ja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomen somaliyhteisöä koskevassa päätöksenteossa
  • Viranomais- ja järjestöjen yhteistyön parantaminen
  • Myös hallituksen tavoitteena on somaliyhteisön jäsenten kotoutumisen tukeminen ja edistäminen tässä yhteiskunnassa
  • Vaikka jäsenistön koulutustaso ja sitä myöten kansalaistaidot ovatkin kehittyneet, niin edelleen jäsenistön kansalaistaitoja on tuettava ja heikommassa asemassa olevien asioita on ajettava
  • Liitto on huolissaan ennen kaikkiaan somalitaustaisten kotiäitien, vanhusten, luku-kirjoitustaidottomien ja nuorten tilanteista.

Jäsen vähemmistöasiain neuvottelukunnassa

Somalien etujärjestö Sorasod

Somali Reconstruction And social Development ry

Antaa oikeaa tietoa Somalian kansasta ja sen tavoista sekä toimia Suomessa asuvien Somalien ja heidän järjestöjen yhteistyöelimenä. Tekee yhteistyötä muiden ulkomaalaisten järjestöjen kanssa tarkoituksensa totuttamiseksi.

Seuraa Somalialaisten elämänlaatua Suomessa ja tekee tähän liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Järjestää keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja koulutusta sekä täällä että somaliassa asuville Somalialaisille Antaa Suomessa asuville Somalialaisille neuvoja ja ohjausta Suomen lakien noudattamiseksi Hyväksyy ja kunnioittaa kaikkia rekiströintyjä Somalialaisten järjestöjä suomessa. Rohkaisee ja tukee Somalialaisten järjestöjen yhteistyötä Järjestää juhlatilaisuuksia mm. Islamilaisina ja kansallisina juhlapäivinä.

Pitää yhteyttä ja tekee yhteistyötä pohjoismaissa, Europassa ja muissa maissa toimivien Somalijärjestöjen kanssa Voi toteuttaa Somaliaan humanitäärisiä hankkeita ja kehitys projekteja joitta liittyvät jälleenrakentamiseen ja koulutukseen ja tekee yhteistyössä eri järjestöjen ja viranomaistahojen kanssa

Puheenjohtaja Iridis H. Farah

Pääsihteeri Yusuf Said (2007)

SONDIP

Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry.

SONDIP - Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry. on vuonna 2006 perustettu suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuutta edistävä liitto. Liiton tarkoituksena on edistää monikulttuuriyhdistysten näkyvyyttä ja kuuluvuutta yhteiskunnassa sekä lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

Tärkeimmät vallankäyttäjät ja keskustelijat

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää
Valtionsyyttäjä Mika Illman
Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen
Ritva Viljasen haastattelu Ylen Taustapeili-ohjelmassa (poistunut)

Vihreiden tuleva puheenjohtaja (Anni Sinnemäki)
Kansanedustajat ja muut poliitikot

Muut maat

Ruotsi

Muut Pohjoismaat

Eurooppa

European Union Agency for Fundamental Rights

FRA is an independent body of the European Union (EU), established to provide assistance and expertise to the European Union and its Member States (the current 27 countries which are members of the EU), when they are implementing Community law, on fundamental rights matters. The aim is to support them to respect fully fundamental rights when they take measures or formulate courses of action. Therefore, FRA's taks is to provide advice based on its expertise and as a result of its activities.

FRA was established through Council Regulation (EC) No 168/2007 of 15 February 2007. It is based in Vienna and is being built on the former European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia (EUMC).

It is important to stress that FRA builds on the work of the EUMC, not only by continuing its work on racism, xenophobia, anti-Semitism and related intolerance, but by learning from its experience of data collection mechanisms and cooperation with governments and international organisations. At the same time, FRA's founding Regulation gives more emphasis than the EUMC's to two dimensions: raising public awareness and cooperation with civil society.

Suomen edustaja Mikko Puumalainen (CV)

FRA Annual Report 2008 (pdf)

Last year’s FRA report on racism and xenophobia reported experiments with contract compliance in Austria, Finland, Sweden and the UK. In 2007 it was reported that in Germany, the independent European Anti-Discrimination Council (EAC) and the German Anti-Discrimination Association (DADV) had started to lobby that public procurement and subsidies should be given only to discrimination-free companies. To prove freedom from discrimination companies should have to comply with the newly developed quality management norm EAC-30000, which demands full proof of discrimination-free business conduct and workplace practices; the norm can be integrated into common quality management systems (e.g. ISO 9000; ISO 14011). The certificate is valid for a period of three years; annual check-ups are mandatory.

The ombudsman also sued the Uppsala social welfare office for allegedly making a 11-year old girl undergo gynaecological examination based on the suspicion that she had been circumcised during a visit to Kenya.

ENAR

The European Network Against Racism (ENAR) is a network of European NGOs working to combat racism in all EU member states and represents more than 600 NGOs throughout the European Union. ENAR is determined to fight racism, xenophobia, anti-Semitism and Islamophobia, to promote equality of treatment between European Union citizens and third country nationals, and to link local/regional/national initiatives with European Union initiatives.

Suomen edustaja Ali Qassim (ENAR-Finland)

ENAR Work Programme 2009

The EU has developed a broad agenda in the field of migration policy ranging from the adoption of the long-term residence and family reunification directives, to developments in the field of asylum and control of ‘illegal migration’. Many of these developments are restrictive and have the potential to undermine the rights of third country nationals.

As part of the work programme 2009 and in line with its strategic approach 2007-2010, ENAR will continue to reiterate its call on EU governments and policy makers to ensure that the fundamental right to equal treatment of third country nationals is respected. Consequently and in 2009, ENAR will seek to ensure that:
* all legislative proposals and policies on labour migration and the right to asylum are based on the need to secure fundamental rights for all third country nationals, including undocumented migrants

ENAR believes that the fundamental rights principles laid down in the Lisbon treaty should also be applied with regard to the campaigning for the 2009 European Parliamentary elections which will begin during the course of the coming year. Given the political shift to the right in many EU countries in recent years, it is essential to ensure that the EP election campaign does not propagate racist and anti-immigrant sentiments and that anti-racism is given a high rank in the election campaign agenda.

Racism in Europe - ENAR Shadow Report 2007 (pdf)

Specific incidents of concern highlighted in individual national reports included […] ; media reporting on Bronze night in Estonia; rise in anti-Roma sentiment expressed in e.g. schools that was attributed to the broadcast of Manne TV in Finland;

ECRI noted in its report on Finland that aggravated sentencing was implemented in only a few cases annually. Indeed, the Ombudsman for Minorities in Finland has noted that the legislation concerning racist or discriminatory crimes is weak and that punishment is not strong enough.

Racism as a crime
• Where comprehensive legislation is not in place to address racism as a crime, it should be developed.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License