(osa jo tapahtunut, osa suunnitelmia ja tavoitteita, pitäisi erotella toisistaan)
Koulut, ensimmäinen ja toinen aste
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen pääkaupunkiseudun toimintamalli 2008 (pdf)
Opetushallitus - Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat
Opetushallitus - Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet
Opetuskielet, äidinkielen opetus
Ohjeet, käytäntö, kustannukset
Oma kieli kullan kallis, opas oman äidinkielen opetukseen (pdf)
Erityistoimet
Tukiopetus, avustajat
Ohjeet, käytäntö, kustannukset
Arvosteluperusteet
Eri asteikko maahanmuuttajataustaisille
Ohjeet (opetussuunnitelma), käytäntö
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan päättöarviointi
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan osaamista arvioitaessa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja menetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta.
Opetushallituksen tutkimus: Maahanmuuttajien opiskeluasenteet myönteisiä 2008 (pdf)
Arvostelu ei kaikilta osin noudata sitä linjaa, jota suomalaisten oppilaiden arvosanat noudattavat, mutta Opetushallitus on antanut erilliset ohjeet maahanmuuttajaoppilaiden monipuoliseksi arvioimiseksi ja heidän tilanteensa huomioon ottamiseksi.
Vaikutukset opetuksen sisältöön
YLE Radio 1: Kolmessa polvessa: Ope on tärkein (kesto 3min) (27.8.2008)
(mm. evoluutiosta kertominen, "aurinko kiertää maata", holokaustin kieltäminen/vaikeneminen)
Tavoitteet ja erityisresurssit
Vihreät: Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Jälki-istunto (blogi): Nuo taitavat, koulumyönteiset maahanmuuttajat (13.12.2008)
Opiskelu, korkeakoulut
(suunnitelmia mm. www.kansainvalistymisstrategia.fi)
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti (pdf)
[Maahanmuuttajataustaiset korkeakouluissa]
Maahanmuuttajataustaisten suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaito voi olla heikko, jolloin opiskeleminen millä tahansa näistä kielistä on haaste.
Erityistoimet
Tuki peruskoulusta ja lukiosta, valmistavat kurssit, ylim. kielikoulutus, "potentiaalisten poimiminen"
Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta (doc)
[Luku 6, Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen]
Maahanmuuttajien hakeutumista korkeakoulutukseen on keskeistä tukea jo peruskoulu- ja lukio-opetuksesta alkaen kehittämällä eri toimijoiden yhteistyönä tiedotusta ja muita kohdennettuja toimenpiteitä.
Avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutukseen valmentavan opetuksen tarjontaa kehittämällä voidaan madaltaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten kynnystä osallistua korkeakouluopetukseen sekä antaa sisällöllisiä ja kielellisiä valmiuksia opiskeluun.
Ammattikorkeakoulut lisäävät maahanmuuttajille suunnattua ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäminen perusrahoituksen puitteissa on mahdollista ammattikorkeakoululain muutoksen astuttua voimaan.
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti (pdf)
Toimenpiteenä ehdotetaan kartoitettavan kaikki Suomessa olevat maahanmuuttajat, jotka olisivat potentiaalisia korkeakoulutettavia ja opastetaan heitä hakeutumaan koulutukseen. Opastusta korkeakoulutuksesta tulisi toki antaa jo maahan muutettaessa.
Kiintiöt
Maahanmuuttajia korkeakouluun prosentuaalinen osuus väestöstä
Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta (doc)
[Luku 6, Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen]
Maahanmuuttajataustaiset sekä Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu korkeakoulujen ulkomainen henkilöstö nähdään voimavarana, joka mahdollistaa kotikansainvälistymisen. Maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä.
Pääsykokeet
Pääsykokeiden muuttaminen, merkityksen vähentäminen, poistaminen
Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta (doc)
[Luku 6, Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen]
Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintojensa perusteita ja pääsykoekäytäntöjään siten, että kielelliset ja kulttuuriset tekijät eivät muodostu maahanmuuttajataustaisten koulutukseen pääsyn esteeksi.
Kielikokeet
Vaatimusten lieventäminen, poistaminen, eri säännöt maahanmuuttajille?
OPH: Yleisten kielitutkintojen perusteet 2001 (pdf)
Ulkomaisten opintojen korvaavuus
Vaatimusten lieventäminen
Opiskelupaikka maahantuloväylänä
Sisäministeriö: Rajavartiolaitos tutkii nigerialaisten laitonta maahantuloa (3.8.2008)
Toisena tekotapana, maahantulokanavana epäillyssä laittoman maahantulon järjestämisrikoksessa, epäillään käytetyn suomalaisten oppilaitosten kansainvälistä opiskelijahakua. Rikollisryhmän jäsenet hakivat suomalaisista oppilaitoksista laajamittaisesti, useiden satojen hakemusten voimalla, opiskelupaikkaa useille sadoille eri nigerialaisille henkilöille. Satojen koulu- ja oppilaitos, keskiasteen, ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu yhteis- ja pääsykoehakuun jätettyjen hakemuksien avulla vuosina 2006-2007 rikollisryhmä sai järjestettyä hyväksyttyjä opiskelupaikkoja. Hyväksytyt opiskelupaikat epäillään myydyn Nigeriassa rikollisryhmän paikallisten toimijoiden toimesta maasta muuttoon halukkaille.
Opiskelijahaku Afrikasta ja erityisesti Nigeriasta suomalaisiin oppilaitoksiin on ollut kevään 2008 aikana ennätyksellinen. Pelkästään kevään 2008 Suomalaisten ammattikorkeakoulujen kansainväliseen tutkintoon tähtäävään opetukseen haki opetushallituksen mukaan 7 870 nigerialaista henkilöä.
Oppilaitosten motiivit
Kuinka hyötyvät lisäoppilaista (määrärahat, projektit, työpaikat jne.)
Oppisopimus, ei rajoituksia oppilasmäärässä?
Tavoitteet ja erityisresurssit
Yrityksille porkkanoita maahanmuuttajien työharjoittelupaikoista
Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta (doc)
[Luku 6, Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen]
Kehittymis- tai kasvuhaluisia yrityksiä ja muita työnantajia, jotka tarjoavat työharjoittelupaikan maahanmuuttajataustaiselle tai ulkomaiselle opiskelijalle, voidaan tukea tarjoamalla vastineeksi korkeakoulun tutkimus- tai koulutuspalveluita.
Nimitykset virkoihin
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti (pdf)
Maahanmuuttajien motivoimiseksi heille pitäisi myös antaa mahdollisuus osallistua korkeakoulujen strategian ja korkeakoulujen itsensä kehittämiseen. Motivoinnin kannalta tärkeä toimenpide olisi myös maahanmuuttajataustaisten nimittäminen korkeakoulujen virkoihin, jolloin on helpommin havaittavissa että koulutus kannattaa.
Työelämä
Tässä osiossa tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia työelämään. Eräiden maahanmuuttajaryhmien korkeaa työttömyyttä ja alhaista työllisyysastetta pidetään maahanmuuton suurimpana ongelmana. Se hidastaa kotoutumista ja tulee Suomelle kalliiksi. Helsingin kaupungin teettämän tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyysasteen kohoaminen kantaväestön tasolle toisi julkiselle sektorille Helsingissä jopa 58 miljoonan euron vuosittaisen säästön.
Maahanmuuttajien työttömyyden ja työllisyysasteen parantamiseen on käytettävä tehokkaita keinoja. Tämä edellyttää oikeaan osunutta analyysiä työttömyyden syistä. Etenkin Vihreiden mielestä syynä on lähinnä työnantajien ennakkoluulot maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita kohtaan. Siksi Vihreät ovat ajaneet sellaisia keinoja, joilla kavennetaan työnantajien mahdollisuutta valita itse työntekijänsä. Ehdotukset rikkovat yhdenvertaisuusperiaatetta vastaan ja vahvistavat maahanmuuttajia marginalisoivia asenteita. Jäljempänä käydään läpi miksi tällainen sääntely ei toimi tarkoitetulla tavalla.
Käsitteet
Työttömyysaste
Työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. (Tilastokeskus)
Työllisyysaste
Työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
Työvoimaosuus
Työvoimaan kuuluvien 15-74-vuotiaiden prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.
Huoltosuhde
Työssä käymättömien määrä jaettuna työllisten määrällä. Päinvastoin kuin työllisyysaste se sisältää koko väestön eikä vain työikäisiä.
Positiivinen syrjintä työnhaussa
Positiivinen syrjintä (positiivinen diskriminaatio, positiivinen erityiskohtelu, suosiminen) tarkoittaa yhdenvertaisuusperiaatteesta luopumista vähemmistöryhmien aseman parantamiseksi. Rekrytointitilanteessa yhtä pätevistä työnhakijoista valitaan vähemmistöryhmään kuuluva. Esimerkiksi sisäasiainhallinnon ohjeiden mukaan samanvahvuisista hakijoista pitää valita maahanmuuttajataustainen ehdokas, mikäli maahanmuuttajat ovat kyseisellä työpaikalla aliedustettuja.
Positiivinen syrjintä on enemmistöön kuuluvien tietoista syrjintää. Valintaa eivät ratkaise yksilöiden kyvyt, vaan heidän edustamansa ryhmä. Julkisella sektorilla positiivisen syrjinnän vaatimus käytännössä estää rekrytoijaa käyttämästä omaa harkintaansa päätöksessä. Tällöin korostuvat viralliset pätevyysvaatimukset (opinto- ja työtodistukset), eikä henkilökohtaiseen arviointiin perustuvia kriteerejä (kielitaito, yhteistyökyky, työalueen ulkopuoliset näytöt, suhdeverkosto) voida huomioida.
Maahanmuuttajiin sovelletut erilaiset arvostelukriteerit tekevät virallisten pätevyysvaatimusten painottamisen vieläkin ongelmallisemmaksi. Esimerkiksi peruskoulun päästötodistuksessa maahanmuuttajataustaiset arvioidaan keskimäärin yhden arvosanan verran paremmiksi kuin saman osaamisen osoittaneet kantaväestöön kuuluvat. On myös esitetty vaatimuksia tutkintoihin liittyvien kielitaitovaatimusten helpottamisesta tai poistamisesta kokonaan sekä EU:n ulkopuolisten tutkintojen hyväksymisestä Suomessa sellaisinaan.
Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi (pdf), verkkosivut
Sisäasiainhallinnossa lähtökohtana on jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä syrjimätön toiminta. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja yhtä arvokas.
Kahden samanvahvuisen hakijan osalta valinnassa painotetaan kulloinkin aliedustettuina olevia ryhmiä sukupuolen ja etniseen vähemmistöön kuulumisen osalta.
(katso myös: tutkinnot, kielitaito)
Tasa-arvosuunnitelmat, sisäministeriö (muut?), julkinen sektori
Maahanmuuttajakiintiöt
Tampereen vihreiden ohjelma 2009-2012
Tampereen kaupunki toimii esimerkkinä maahanmuuttajataustaisten työllistämisessä nostamalla heidän osuutensa työntekijöistä vastaamaan vähintään maahanmuuttajataustaisten tamperelaisten väestöpohjaa eli ainakin 3%:iin.
Vihreät: Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Kaupungit asettavat tavoitteita maahanmuuttajien työllistämiseksi ja sitoutuvat esimerkiksi siihen, että kaupungin työntekijöistä on sama osa maahanmuuttajataustaisia tai eri kieli- ja kulttuuriryhmiä edustavia kuin asukkaistakin.
Työministeri Tarja Cronbergin sammakko monimuotoisuuden tarkistuslistasta yrityksille:
Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle (2.9.2008)
Jatkossa yritysten olisi hyvä tehdä monimuotoisuuden tarkistus aina puolivuosittain. Tarkistuslistaksi riittää yhdenvertaisuusperiaatteen lista ihmisten erilaisuudesta: löytyyhän meidän yrityksemme palkkalistalta eri sukupuolia, ikää, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja?
Työministerin ehdotus rikkoi sekä lakia yksityisyyden suojasta työelämässä että henkilötietolakia.
Nimetön työnhaku
Anonyymi eli nimetön työnhaku tarkoittaa työhakemusten käsittelyä ilman oikeita nimiä. Hakijan henkilöllisyys paljastuu vasta haastatteluvaiheessa. Tarkoituksena on estää syrjintä nimen perusteella. Joidenkin tutkimusten mukaan etninen nimi voi vähentää todennäköisyyttä tulla valituksi työhaastatteluun.
Nimetön työnhaku vaikeuttaa hakuprosessia. Jo ennen haastatteluvaihetta työnantaja haluaa yleensä selvittää työnhakijoiden taustoja joko entisistä työ- ja opiskelupaikoista tai ottamalla heihin suoraan yhteyttä. Monet johto- ja asiantuntijatehtäviin pyrkivät tunnistetaan pienessä maassa joka tapauksessa jo pelkästä työhistoriasta. Menettely myös lisää byrokratiaa ja kustannuksia.
Ongelmista huolimatta nimetöntä työnhakua on vaadittu toteutettavaksi Suomessa Ruotsin esimerkin mukaisesti. Aluksi julkiselle sektorille sitä ovat halunneet puolueista vihreät sekä maahanmuuttoministeri Astrid Thors.
Vihreä lanka: Sinnemäki laittaisi maahanmuuttajat työnhakuun nimettöminä (21.10.2008)
Hänen [Anni Sinnemäen] mielestä maahanmuuttajille pitäisi kunnissa myös antaa mahdollisuus työnhakuun nimettömänä. Näin voitaisiin välttää syrjintää nimen perusteella. Hakijan nimi voisi paljastua vasta työhaastattelussa.
"Tällöin työnhakija ainakin pääsisi osoittamaan omaa pätevyyttään ja kertomaan omasta osaamisestaan", Sinnemäki sanoo.
Hänen mukaansa nimettömästä työnhausta on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsissa.
HS: Maahanmuuttoministeri kokeilisi anonyymiä työnhakua (29.10.2008)
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kokeilisi nimetöntä työnhakua, kertoo Etelä-Suomen Sanomat. Thorsin mukaan valtio voisi aloittaa kokeilun, jossa työhakemukset ovat anonyymejä ja hakijan tausta ja nimi paljastuvat vasta haastatteluvaiheessa.
Vihreät: Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Toteutetaan kokeilu anonyymistä työhakemusmenettelystä julkisella sektorilla.
Kokemukset Ruotsista
Ruotsissa seitsemän valtion virastoa osallistui 2007-2008 nimettömän työnhaun kokeiluun, jossa työhakemuksista haastatteluja edeltävässä vaiheessa poistettiin hakijan tunnistetiedot kuten nimi, ikä, sukupuoli ja kotiosoite. Kokeilusta tehdyn selvityksen mukaan tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta maahanmuuttajataustaisten hakijoiden haastattelukutsujen tai rekrytointien määrään. Viranomaiset ovat kritisoineet nimetöntä työnhakua kalliiksi, monimutkaiseksi ja täysin tuloksettomaksi. Kaikki kokeiluun osallistuneet virastot ovat sittemmin palanneet normaaliin työnhakukäytäntöön.
ST Press: Anonym jobbansökan ingen succé (22.10.2008)
- Metoden innebär generellt sett ett mer tidsödande rekryteringsarbete.
- Den har inte lett till någon skillnad på urvalet till anställningsintervjuer.
- Den ledde inte till att fler sökande med utländsk bakgrund anställdes.
Sweriges Radio: Fiasko för försök med anonyma ansökningshandlingar (27.10.2008)
– Det är populärt bland beslutsfattare att pröva den här vägen men det är okunnigt och naivt, säger Krystof Laczak på antidiskrimineringsbyrån i Malmö.
Anna Wendegård är personalutvecklare på länsstyrelsen i Skåne, och hon medger att projektet med anonyma ansökningar varit helt resultatlöst.
Radio Sweden: Anonymous Job Applications Dumped (27.10.2008)
Seven government agencies that tested out anonymous job applications have ditched the method. It was hoped that by making sure all job-seekers were anonymous any possible sexism or racism would be taken out of the equation.
But the agencies say that they saw no real difference in the types of people that ended up coming in for interviews compared to more traditional methods. They also say the new system was more complicated and also more expensive.
Kokemukset Alankomaista
Alankomaissa henkilöstövuokrausyritys Manpower kokeili nimetöntä työnhakua vuonna 2007. Yrityksen odotusten vastaisesti nimien salaaminen ei juurikaan vaikuttanut palkkaamiseen. Manpower päätti käyttää jatkossa normaalia hakumenettelyä.
In 2007, in Nijmegen, the Netherlands, an experiment started with anonymous job applications to counter discrimination in recruitment and encourage a more diverse workforce. The Sociaal Economische Raad (SER) [The Social and Economic Council of the Netherlands (SER)], an independent advisory council on social economical issues for the government, recommends employers to try the system, but advises against their compulsory use.
[…]
In the Netherlands a trial with anonymous job applications was completed by the employment agency Manpower in 2007. The outcome of the test was in fact that there was no significant difference between the chances for job applicants whose name was known and those whose name had been left out of the CV, whereas at the beginning of the test, Manpower had expected there to be a difference. The company decided not include this strategy in its recruitment and selection policy.
Ulkomaisten tutkintojen vastaavuus
Vaatimusten lieventäminen, todellinen sisältö eri kts. positiivinen syrjintä
Kielitaitovaatimukset
Kielitaitovaatimusten lieventäminen ja poistaminen kts. positiivinen syrjintä
Toisen kotimaisen vaatimus pois vain maahanmuuttajilta?
Vihreät: Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Yksi este maahanmuuttajien työllistymiselle erityisesti julkisella sektorilla ovat kielitaitovaatimukset. On kuitenkin tärkeää, että maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä saadaan myös julkiselle sektorille ja että se on maahanmuuttajille yksi mahdollisuus työllistyä. Eräs vaihtoehto voisi olla, että niille maahanmuuttajille, jotka tähtäävät julkisiin tehtäviin, olisi oma koulutusohjelmansa. Toisaalta myös kielitaitovaatimuksia pitää uskaltaa arvioida joiltain osin uudestaan. Esimerkiksi, löytyykö paikkakuntia ja työtehtäviä, joissa toisen kotimaisen kielen vaatimuksesta voisi luopua ilman, että palvelu huononisi.
[…]
Arvioidaan virkojen kielitaitovaatimusten mielekkyyttä ja vaihtoehtoisia malleja.
Kunnat ja kielilainsäädäntö 2003 (pdf)
Palvelutehtävät
Tulkkaus työpaikoilla, palkkakriteerit
Tavoitteet ja erityisresurssit
Erityisiä työavustajia/ohjaajia työpaikoille?
PTT: Maahanmuuttajien työkyky 2008 (pdf), tiivistelmä
Maahanmuuttajat tarvitsevat työhön perehdyttämistä huomattavasti kantaväestöä enemmän. Tutkimuksen mukaan työhön perehdyttämistä ei välttämättä ole tarjolla riittävästi. Eräänä syynä tähän on työhön perehdyttämisen aiheuttamat kustannukset työnantajalle. Tulisikin harkita keinoja, joilla työnantajaa voitaisiin nykyistä enemmän tukea maahanmuuttajaan liittyvissä alkuvaiheen kustannuksissa.
Huonon kielitaidon omaavien tai täysin kielitaidottomien maahanmuuttajien on vaikea päästä työmarkkinoille. Joillakin sosiaalisilla yrityksillä on hyviä kokemuksia maahanmuuttajien ottamisesta sosiaalisen yrityksen palvelukseen. Oltuaan vuoden tai pari sosiaalisen yrityksen palveluksessa maahanmuuttajan kielitaito on kehittynyt ja suomalaiset kontaktit lisääntyneet, jolloin maahanmuuttaja on voinut hyvin siirtyä normaaliin yritykseen töihin. Erittäin hyviä kokemuksia on ollut myös projektista, jossa suomen kielen opettaja on ollut mukana työpaikalla, jolloin kielen opetus on ollut konkreettista ja elävään elämään liittyvää. Valiokunta ehdottaakin, että lain kohderyhmää tarkistettaisiin siten, että maahanmuuttajien, joilla ei ole kielitaitoa, ei tarvitsisi odottaa 500 päivän täyttymistä, vaan heidät voitaisiin sijoittaa korkeimmalla palkkatuella töihin sosiaalisiin yrityksiin jo ennen sitä ja heidät laskettaisiin lain tarkoittaman 30 %:n piiriin.
Työvoimapoliittinen koulutus
Laadun seuranta, tulokset, koulutettujen ja työnantajien tyytyväisyys
Taloudelliset kytkennät: kurssien järjestäjät
Kielikoulutus
Laadun seuranta, tulokset, koulutettujen ja työnantajien tyytyväisyys
Taloudelliset kytkennät: kurssien järjestäjät
Kotouttaminen
Työministeriö: Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen arviointi (pdf) 2005
Sisältö
Mittarit, tulokset
Vastaanottokeskukset
Paikkakunnat, suunnitteilla olevat
Kustannukset: toimeentulotuki, sosiaali- ja terveyskulut, tulkit, erityissairaanhoito, kotouttaminen
Vaikutukset
Taloudelliset kytkennät kunnissa: järjestöt, vuokrat, työpaikat, valtion tuki
Poliisi, pelastuslaitos
Maahanmuuttajataustaisten määrän lisääminen
Helsingin Sanomat: Poliisiylijohtaja Paatero haluaa maahanmuuttajia poliiseiksi (9.11.2008)
Pelastusalan ammattilainen -lehti:
Pelastusylijohtaja Pentti Partanen toteaa pelastustoimen tarvitsevan lisää naisia ja maahanmuuttajia
Suomessa ei varmastikaan haluta nähdä palavia kouluja ja autoja tai kokea tilannetta, jossa palokunta ei väkivallan pelossa uskalla mennä apua tarvitsevien avuksi, Partanen sanoi.
Koulutuksen muuttuminen
Arno Tanner: Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
Poliisin käytössä nyt olevat eri kulttuureja koskevat ohjeet kattavat pähkinänkuoressa jo hyvin suurimmat uskonnot, etniset ryhmät ja muut vähemmistöt. Ohjeita pitää kuitenkin laajentaa ja ajanmukaistaa, jotta ne ottaisivat huomioon lähtömaiden tavat, arkipäivän tilanteet ja huomispäivän suunnat. Tehtävää varten tulisi perustaa monietninen ja monikulttuurinen työryhmä ja ottaa siihen mukaan opetus- ja kulttuurielämän edustajia.
Ongelmat työtehtävissä
Vaatimukset muilta
(vähemmistövaltuutettu, poliitikot, poliisijohto, järjestöt)
Vihreät: Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Ammatissa toimiville poliiseille on järjestettävä vähemmistöjen kohtaamista ja rasismin torjuntaa edistävää koulutusta.
Kunnat
Vantaan Sanomat: Mamu-henkilöstöä yhä vähän kaupungilla (22.4.2009)
Vantaan kaupunki ei ole onnistunut lisäämään maahanmuuttajien osuutta henkilöstöstä tavoitteidensa mukaisesti.
Kaupungin henkilöstökertomuksen mukaan maahanmuuttajia oli viime vuonna 2,35 prosenttia työntekijöistä.
Tavoitteena on, että maahanmuuttajia olisi kaupungilla töissä suhteellisesti saman verran kuin heitä on kaupungin asukkaista. Vantaan asukkaista 7,8 prosenttia oli viime vuonna maahanmuuttajia.
Sosiaalitoimi
Sairaanhoito
Tulkkaus
Erityispalvelut
Vihreät: Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Koulutetaan ja palkataan maahanmuuttajia palvelutehtäviin.
Vahvistetaan palveluissa työskentelevien ammattitaitoa kohdata etnistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.
Parannetaan maahanmuuttajille suunnattua palvelujärjestelmää koskevaa neuvontaa ja tiedotusta.
Tyttöjen ympärileikkausten valvonta
Ihmisoikeusliitto: Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa
Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (2004)
Valtio
Demografia, syntyvyys, väestöennusteet
Työllisyys
Kiintiöpakolaiset
Pakolaisista aiheutuvat kustannukset
Kustannukset osatekijöittäin
Korvaaminen kunnille, kolme vuotta
TE-keskus: Pakolaisille tarvitaan lisää kuntapaikkoja
Pakolaisten vastaanotosta Suomessa huolehtii sisäasiainministeriö yhteistyössä TE-keskusten, kuntien ja vastaanottokeskusten
kanssa. Sijoitettavien pakolaisten määrä ei ole kasvanut, mutta siitä huolimatta sijoituspaikkoja kunnissa ei ole riittävästi.
[…]
Kulut korvataanPakolaisista maksetaan kunnalle valtionosuuksia normaalien kuntalaisten tapaan. Tämän lisäksi valtio korvaa pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tehneille ja kotouttamisohjelman laatimiseen sitoutuneille kunnille pakolaisista aiheutuvia kustannuksia. Jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta maksetaan ensimmäiseltä kolmelta vuodelta eli kotoutumisajalta laskennallista korvausta, joka on tarkoitettu kunnan kotouttamistyöstä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Korvaus on enintään 7-vuotiaasta lapsesta n. 6 222 euroa ja yli 7-vuotiaasta henkilöstä n. 1 900 euroa. Kunnan pakolaisille tarvittaessa maksama toimeentulotuki ja kotoutumistuki korvataan kunnalle täysimääräisesti kotoutumisajalta. Tulkkauksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan työministeriön laatiman maahanmuuttajien kielipalvelujen järjestämistä koskevan ohjeen mukaisesti ilman aikarajaa. Erityiskustannuksina kunnille korvataan pakolaisen erityisestä sairaudesta tai vammasta aiheutuvat kustannukset enintään kymmeneltä vuodelta.
Turvallisuus
Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelma 2008:
Suomessa esiintyy myös jossain määrin turvallisuutta uhkaavia ilmiöitä, joiden taustalla on kulttuurista johtuvia piirteitä. Näitä ovat muun muassa kunniaan liittyvä väkivalta, väistämisvelvollisuus ja tyttöjen ympärileikkaus. Tarkkaa tietoa ilmiöiden määrästä ei ole, sillä tapaukset eivät yleensä tule viranomaisten tietoon.
Erityislait
Vihreät: Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka 2007
Vaaditaan yhdenvertaisuusohjelmaa yrityksiltä, joilta tilataan julkiset hankinnat.
Ulkomaat
Turun Sanomat: Marita Vihervuori: Muslimien integrointi - sosiaalinen aikapommi (10.6.2006)
Ruotsi
Dagens Nyheter: "Journalisterna mörklägger sanningen om invandrarna" (mielipidekirjoitus 8.4.2008)
Immigrant-institutet - Forsknings- och dokumentationscentrum om invandrare, flyktingar och rasism
Rejeringskansliet: Försörjningskrav vid anhöriginvandring (Ehdot perheenyhdistämiselle Ruotsissa)
Ruotsinkielinen Wikipedia: Asylsökande (Turvapaikanhakija)
HS: Ruotsissa syyte tytön ympärileikkauksesta (7.6.2006)
Tanska
Nelonen:Tanskassa ensimmäinen silpomistapaus oikeuteen (13.1.2009)
MTV3:Tanskalaisnaiselle vankeutta lastensa sukupuolielinten silpomisesta (23.1.2009)
Oikeus katsoi kuitenkin, että nainen on tutkintavankeuden aikana suorittanut rangaistuksensa. Hän on ehtinyt olla vankilassa neljä kuukautta.
Syyte nostettiin, kun sosiaalityöntekijä oli kuullut lasten äidin ja isän keskustelevan Sudanin-matkasta, jonka aikana vielä yhdelle tyttärelle tehtäisiin ympärileikkaus. Eritrealaislähtöinen perhe oli viettänyt vuosia pakolaisleireillä Sudanissa ennen pääsyä Tanskaan.